Hedelmästään puu tunnetaan
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Etusivu Sivukartta Palaute Tekstikoko: Suurenna tekstiä Pienennä tekstiä
Lohjan seurakunta - etusivulle

Hedelmästään puu tunnetaan

Länsi-Uusimaa la 2.9.2017

Ensi sunnuntain evankeliumitekstinä kirkoissa luetaan Jeesuksen opetus puusta ja hedelmistä: ”Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono. Hedelmästään puu tunnetaan.”

Tuo teksti toi mieleeni tapahtuman vuosien takaa:

Olin haaveillut jo pitkän aikaa omenapuusta etupihalleni. Viimein sitten eräänä heinäkuun alkupäivinä ajelin puutarhamyymälään ja valitsin pienen, n. reilun metrin korkuisen, omenapuuntaimen. Istutin sen etupihalleni. Siinä kun sitten omenapuuta ihastelin, tuli paikalle naapurini: ”Olet istuttanut omenapuun!” ”Se on ollut haaveenani jo pitkän aikaa, ja nyt sen tein”, vastasin hänelle, ”minä niin pidän omenahillosta. Syksyllä teen omenoista hilloa!” ”Saat kyllä odottaa vielä monta syksyä, ennen kuin tuosta puusta hillo-omenia saat” naurahti naapurini. Ajattelin hänen olevan oikeassa – niin pieneltä ja hentoiselta tuo omenapuuni näytti. Mutta… kun syksy koitti tein töitä pitääkseni pikkuomenapuuni pystyssä. Lisäsin tukikeppejä sen runkoa vasten. Miksi näin? Siksi, että omenapuun hentoisista oksista riippui kaksitoista suurta punaista omenaa. Niiden painosta puu oli kaatua. Noista omenista ei ihan hilloksi asti ollut, mutta hyvän omenapiirakan niistä sai.

Mitä tuo pieni omenapuu minulle opetti?

Usein sitä tulee päätelleeksi asioita ulkonäön perusteella. Tuon omenapuun ulkomuoto (sehän on liian pieni, liian heikko eikä vielä hyvin paikkaansa juurtunut) ei antanut minulle syytä uskoa siihen, että ”tuo puu” saattaisi kantaa hyvää hedelmää. Olin väärässä! Puu tuotti makeita ja suuria omenoita.

Ajattelen Jeesuksenkin ed. main. opetuksellaan tarkoittavan samaa asiaa. Näemme usein vain ihmisen ulkokuoren, ja kuulemme muiden arvion siitä. Jeesukselle ei merkinnyt ihmisen ulkonainen olemus tai asema, vaan hän katsoi ihmisen sisimpään. Hän näki ihmisen sisimmässä hyvän, joka ilmeni pieninä tekoina; lähimmäisen huomaamisena. Hänen ystäviinsä kuuluivat tuolloin ihmisten mielestä epäilyttävät: samarialainen ja kanaanilainen nainen. Eipä Jeesuksen seuraajiakaan juuri arvostettu, Jeesustahan sanottiin syömärien ja juomarien ystäväksi. Jeesus näki meitä ihmisiä syvemmälle; hän näki hyvän, minkä Jumala oli näihin ihmisiin luonut.

Jeesuksen esimerkki tekee nöyräksi, sisältäni nousee huokaus: ”Herra auta minua näkemään jokainen ihminen luomanasi ja rakastamanasi olentona. Anna minun kasvaa hyvää hedelmää.”

Mieleeni tuli vanha sanonta: ”Ihminen kylvää (istuttaa), mutta Jumala antaa kasvun.”

Marita Laaksonen

nuorisotyönohjaaja

Pusula Nummi Sammatti Karjalohja Lohja