Kuljettu matka on loppujen lopuksi hienoin
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Etusivu Sivukartta Palaute Tekstikoko: Suurenna tekstiä Pienennä tekstiä
Lohjan seurakunta - etusivulle

Kuljettu matka on loppujen lopuksi hienoin

Länsi-Uusimaa 3.3.2018

Viimeiset kaksi viikkoa olen elänyt olympiahuumassa. Huippu-urheilu on kuin kokonainen elämä pikakelauksella. Urheilijoiden huimia suorituksia katsoessa voimme kokea tunnerepertuaarin läpi, sillä urheilussa tulee lähelle elämän kauheus ja kauneus.

Laskiaisesta on alkanut matka kohti pääsiäistä, kohti kauheutta ja kauneutta. Minusta vuosi vuodelta tuntuu siltä, että joulun ajan ilosta, syntymästä ja armon rikkaudesta humpsahdammekin jo paastonajan matkalle, jolloin erityisesti kohtaamme elämän syviä ja vaikeita kysymyksiä. Tuntuu siltä, että elämä vuoden vaihteesta kevääseen kulkee pikakelauksella.

Olympialaisten aikana olen kuunnellut ja lukenut urheilijoiden haastatteluja. Yksi pysäyttävimmistä haastatteluista oli Pyeongchangin kolminkertaisen olympiamitalistin Krista Pärmäkosken haastattelu. Lahjakas hiihtäjä kertoi, että matka tähän pisteeseen on ollut hienompi kuin itse mitalit. ”Tähän on mahtunut niin monta iloa ja surua, ties mitä tunteita. On ollut hyviä vuosia ja vaikeita vuosia. Se kuljettu matka on loppujen lopuksi hienoin”, analysoi Pärmäkoski. Tuon luettuani ajattelin, että näin tämä juuri menee. Matka on tärkein. Ne yksittäiset jutut ja asiat elämässä nousevat yleensä hienoimmiksi. Joskus käy niin, että se saavutettu päämäärä tai odotettu juhla ei siinä hetkessä tunnukaan miltään. ”Siinä hetkessä kun tulin maaliin, niin hetki sen jälkeen oli tässäkö tämä nyt oli -fiilis”, kertoi Pärmäkoski hopeahiihdon jälkeen.

Suurin osa meidän elämästä on ihan perusarkea, tavallisia juttuja ja toistuvia asioita viikosta ja kuukaudesta toiseen. Koko ajan ollaan menossa kohti päämäärää, niin kuin nytkin. Matka pääsiäiseen on alkanut. Ajattelen, että tämä paastonaika ei ole itsekeskeistä tarkastelua tai synkistelyä, vaan tarkoitus on johdattaa meitä rohkeasti yhteen. Jokaiseen tehtyyn matkaan kuuluvat ihmiset, tavalla tai toisella. Arjen kiireessä ja kohinassa yhdessä tekeminen sekä ystävän kanssa samalle aaltopituudelle pääseminen tekevät matkasta merkityksellisen.

Jumala ei ole yksi yksittäinen asia matkalla. Jumala on kaiken takana, tuo edellytyksen kaikkeen. Hän on lähellä elämän kauheudessa ja kauneudessa. Kiitos Kristus tiestä, jonka olet valmistanut meille kuljettavaksemme. Ristille levitetyt kätesi ovat siunaavat kädet tänäänkin matkamme yllä.

Siunattua talven jatkoa ja paastonaikaa,

Paula Miettinen, pappi

Lohjan seurakunta

Pusula Nummi Sammatti Karjalohja Lohja