”Kastan sinut…
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Etusivu Sivukartta Palaute Tekstikoko: Suurenna tekstiä Pienennä tekstiä
Lohjan seurakunta - etusivulle

”Kastan sinut…

Länsi-Uusimaa, hartaus 12.1.2019

… Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.” Väittäisin, että aika harvoin sitä miettii omaa kastettaan. En minäkään usein. Ehkä siksi, kun me vauvana kastetut emme siitä mitään muista. Emme ole joutuneet miettimään kasteen sisältöä, vaikka rippikoulu on sitten viimeistään se paikka, jossa sen ympärillä ollaan.

Kun kastetta lähtee tutkimaan, on se hurja juttu. Hurjan hyvä juttu! Jumala kutsui minut pyhässä kasteessa nimeltä omaksi lapsekseen. Hän tuntee minut, ja aivan läpikotaisin. Jumala osaa siis antaa kuhunkin elämäntilanteeseeni ja vain minuutin mittaiseen hetkeeni sen, mitä tarvitsen. Minunhan ei aina tarvitse siitä pitää. Jumala ei ole joulupukki, joka toteuttaa jokaisen toiveen, vaan rakastava Isä, joka tietää parhaani eikä miellytä vahingokseni.

Jumalan lapsi, nimeltä kutsuttu ja taivaan perillinen. Taivaan perillisyys vie minut toisaalta jo viimeiseen henkäykseeni. Kasteessa minut kastettiin Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen, jotta minulla olisi ikuinen elämä. Vain uskossa Jeesukseen taivaaseen mennään, mutta uskossa saan jo tänään uskoa taivaan omakseni.

Usko on aina Jumalan teko ihmisessä. Vaikka hylkäisin Kolmiyhteisen Jumalan ja lähtisin omille teilleni, kasteessa Jumala solmima liitto kanssani pitää. Siinä liitossa Jumala lupaa olla uskollinen. Hän ei minua täällä hylkää. Jumalaa on mahdotonta päästä pakoon.

Olen aina Jumalan kämmenellä, en ole yksin koskaan. Eikä kastetta ole ilman kummeja. Kummejani olen katsonut ylöspäin. He ovat viisaita ja heillä on (elämän)kokemusta. Kummin tärkein tehtävä on rukoilla kummilapsensa puolesta. Jumala voi silloinkin, kun meiltä ovat mahdollisuudet loppuneet. Ja äitini ja isäni ovat tienneet rajallisuutensa vanhempina. Tuodessaan minut kasteelle he ovat tahtoneet minulle parempaa kuin koskaan voisivat itse antaa. Siitä kiitän!

Nuo kasteen lahjat eivät ole vain minulle, vaan jokaiselle kastetulle. Ja vaikka oma kaste ei miltään tuntuisikaan, kaste ei siitä vähene.

Heini Nikander

seurakuntapastori

 

Pusula Nummi Sammatti Karjalohja Lohja