Hyvikset ja pahikset
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Etusivu Sivukartta Palaute Tekstikoko: Suurenna tekstiä Pienennä tekstiä
Lohjan seurakunta - etusivulle

Hyvikset ja pahikset

- Isi, mitä leijonat syövät
- Lihaa
- Isi, syövätkö leijonat seeproja?
- Kyllä
- Syövätkö ne kaikkia seeproja?
- Öö… niin kai … niitä, mitä ne kiinni saavat.
- Isi, älä narraa. Ei se niin ole. Kiltit leijonat syövät pahoja seeproja ja pahat leijonat kilttejä seeproja.

Tällaista keskustelua kävin aikoinaan pienen tyttäremme kanssa. Katsoimme TV:stä luontodokumenttia. Leijonaemo paini hyväntahtoisesti pentujensa kanssa auringonlaskun luodessa lumoavan värimaailman savannin horisonttiin. Yht’äkkiä kaunis, levollinen luonnon harmonia rikkoontui lapsen mielessä. Oli koittanut leijonaperheen illallisen aika. Ruoka haettiin lähistöllä laiduntavasta seepralaumasta…

Raamatun alkulehdillä kerrotaan, kuinka Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi häneen elämän hengen. Ihmisellä on ainutlaatuinen kyky toimia muutenkin kuin vain viettien ja vaistojen perusteella. Kyky tehdä ainakin vajavaisia valintoja hyvän ja pahan; oikean ja väärän välillä. Kyky osoittaa laupeutta, lempeyttä, sääliä, huolenpitoa; mutta myös julmuutta, kostoa, katkeruutta, petollisuutta. Taju ja tunto hyvästä ja pahasta on meissä merkki Jumalasta. Luojan puhaltama elämän henki yhdistää meidät muihin ihmisveljiin ja –sisariin. Antaa meille väkevät ihanteet pyrkiä yhteiseen hyvään, heikomman auttamiseen, rauhaan, oikeudenmukaisuuteen. Ja samalla sukupolvi toisen jälkeen me kohtaamme toistuvasti tragedian: kuinka helppoa ja houkuttelevaa onkaan vaientaa ja paaduttaa tuo omantunnon ääni. Hyvisten ja pahisten raja ei kulje ihmisryhmien välillä, vaan meissä jokaisessa itsessämme. Hyvän ja rakastettavan rinnalla kohtaamme päivittäin mielessämme myös asenteita, motiiveja, ajatuksia, jotka eivät kestäisi päivän valoa.

Seurakunta on hyviksiä ja pahiksia varten. Hyvän ja pahan kamppailu on osa ihmisluontoa ja samalla ymmärämme kuinka meissä elää syvä kaipuu päästä osallisiksi johonkin muuhun: katumukseen, armoon ja anteeksiantamukseen; herkkyyteen omantunnon edessä; uskoon, että hyvyyden voima on sittenkin väkevämpi kuin pahuuden. Seurakunnan tehtävä on kertoa tuon kaipuun täyttäjästä, Jeesuksesta. Jumalan rakkauden edessä pahuudelle ja omin keinoin rakennetulle pyhyydelle jää vähemmän tilaa.

Erkki Kuusanmäki, rovasti, Nummen aluesrk

Pusula Nummi Sammatti Karjalohja Lohja