Pusulan kirkkojen historiaa
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Etusivu Sivukartta Palaute Tekstikoko: Suurenna tekstiä Pienennä tekstiä
Lohjan seurakunta - etusivulle

Pusulan kirkkojen historiaa

Pusulan kirkot


Pusulan hautausmaa otettiin käyttöön 1600-luvun alussa ensimmäisen saarnahuoneen myötä.
Vuonna 1631 kerättiin varoja pitäjän taloilta oikean kirkon rakentamiseen. Lupa siihen saatiin v. 1637 ja kirkko valmistui v. 1640.
Toisen kirkon rakentaminen aloitettiin v. 1691 ja kirkko valmistui 1697.
1763 päätettiin rakentaa oma kellotapuli, joka edelleen toimii alkuperäisessä käytössään.
1834 pitäjänkokous päätti rakentaa uuden kirkon. V. 1836 käsiteltiin kirkon piirustuksia, joiden mukaan kirkosta olisi tullut puinen ristikirkko. Pitäjänkokous päätyi kuitenkin aikaa myöten yksinkertaiseen suorakaiteen muotoiseen puukirkkoon. Työn sai tehtäväksi helsinkiläinen rakennusmestari Henrik Andsten. Kirkko, nykyisin käytössä oleva valmistui v. 1838, mutta se oli täysi susi. Katto oli liian painava, eivätkä seinät kestäneet sitä. V. 1858 aloitettiin katon korjaustyöt, jonka yhteydessä kattoa madallettiin 8 metriä. Korjaustyö valmistui vuonna 1859.

Kärkölän kirkko

Aikanaan tiettömien taipaleitten takana oleva Kärkölän erämaakylä sai kiinteän asutuksensa vasta 1760-luvun alkupuolella. Vajaat parikymmentä vuotta myöhemmin kylän uudisasukkaat tekivät yrityksen oman kirkon rakentamiseksi ja hautausmaan perustamiseksi. Lupaa kirkon rakentamiseen ei ensimmäisellä yrityksellä saatu, sillä uudisasukkaiden omistusoikeus raivaamiinsa tiloihin oli vielä epäselvä ja asukkaiden mahdollisuuksia oman kirkon rakentamiseen ei pidetty riittävinä.

Vuonna 1783 Turun tuomiokapituli antoi kuitenkin luvan kirkon rakentamiseen ja hautausmaan perustamiseen. Samana vuonna lääninhallitus puolestaan antoi Kärkölän uudisasukkaille omistuskirjat taloihinsa.

Oman kirkon rakentamista päästiin kuitenkin toteuttamaan vasta yli puoli vuosisataa myöhemmin. Rakentaminen tehtiin talkootyönä, johon kaikki kylän asukkaat osallistuivat voimiensa ja varojensa mukaan. Rakennuspuut saatiin lahjoituksina. Naulat ja saranat taottiin omassa kylässä. Kaikki tehtiin kylän asukkaiden toimesta aina kirkonpenkkejä myöten. Vain kaunis ja harvinainen 1600-luvulta peräisin oleva saarnatuoli ja katossa riippuva laiva on tuotu muualta. Kummankaan alkuperää ei varmuudella tiedetä.

Kirkon rakentamisesta on kirkon seinähirteen punavärisellä liidulla kirjoitettu: "Vuonna 1840 on tämä Herran huone alulle pantu. 1842 on tämä sitten valmiiksi saatu".

Kirkon alttaritaulun on alkuaan Terijoen kirkkoa varten 1941 maalannut taiteilija Eeli Jaatinen. Sen aiheena on "Jeesus tyynnyttää myrskyn Genetsaretin järvellä". Kylästä poismuuttaneet lahjoittivat taulun kotikylänsä kirkkoon 1948. Samana vuonna kylän naiset kutoivat kirkkoon matot, joiden loimet oli tehty omassa kylässä kasvatetusta pellavasta ja kuteet saatu niinipuusta (lehmuksesta) otetusta kuidusta. Matot saatiin valmiiksi kirkon 100-vuotisjuhlaan, jonka pito oli sodan vuoksi viivästynyt kuudella vuodella.

Kirkon vierellä olevaa hautausmaata on jo ennen kirkon valmistumista käytetty hautaukseen. Kellotapuli on rakennettu parikymmentä vuotta myöhemmin kuin kirkko. Siihen asti kirkonkello oli ollut kiinnitettynä kahden koivun väliin.

Kylän asukkaat ovat tätä kaikessa karuudessaan tyylikästä kirkkoa vaalineet ja vastasivat sen hoidosta lähes 130 vuoden ajan. Viime aikoina kirkko ja hautausmaa ovat kuuluneet Pusulan seurakunnan ja yhdistymisen jälkeen Lohjan seurakunnan hallintaan ja hoitoon. Omistusoikeus siirtyi seurakunnalle hiljattain.

Kärkölän kirkko on kylän vanhin pystyssä oleva rakennus ja sen vaaliminen on samalla myös kunnianosoitus 1700-1800- luvun korvenraivaajille ja heidän työlleen tulevien sukupolvien hyväksi.

 

Pusula Nummi Sammatti Karjalohja Lohja