Kirkkorakennus ja kellotapuli
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Etusivu Sivukartta Palaute Tekstikoko: Suurenna tekstiä Pienennä tekstiä
Lohjan seurakunta - etusivulle

Kirkkorakennus ja kellotapuli

Lohjan Pyhän Laurin kirkko mainitaan asiakirjalähteissä ensimmäisen kerran 1382. Asehuone on rakennettu 1490 -luvulla.

Kirkko on omistettu pyhälle Laurentiukselle. Hänen parilansa on kuva-aiheena Lohjan vaakunassa.

 

Kirkkorakennus restauroitiin 1960-luvulla. Kuva kirkon länsipäädystä. Katonharja kohoaa 34 metrin  korkeuteen.

Kellotapuli on rakennettu noin vuonna 1740.

Lohjan harmaakivikirkko on kolmanneksi suurin Suomen keskiaikaisista kirkoista. Se mainitaan asiakirjalähteissä ensimmäisen kerran 1382. Pyhän Laurin kirkon historiaa.

Pyhälle Laurille omistetun kirkon 1500-luvun alusta peräisin olevat maalaukset tekevät kirkosta yhden maamme kaikkein merkittävimmistä keskiaikaisista kulttuurimuistomerkeistä.

Runkohuone

Lohjan Pyhän Laurin kirkko on ulkomitoiltaan 40 x 22 m. Kirkon katonharja kohoaa 34 m:n korkeuteen. Kirkkosalin pinta-ala on noin 670 m2 keskiaikaisten kirkkojen keskimääräisen pinta-alan ollessa vain 360 m2. Vain Turun tuomiokirkko ja Naantalin luostarikirkko ovat suurempia.

Ullakko on yli 20 m korkea. Valtavia, lähes 2.000 m2 kokoisia katonlappeita tukevat kattotuolirakennelmat ovat vaikuttava näky. Alkuperäisiä, keskiaikaisia kattorakenteita on vielä jäljellä.

Sakaristo

Sakaristot rakennettiin yleensä ensisijassa kirkollisen esineistön säilytyspaikoiksi. Lohjan kirkon sakaristo lienee muurattu kivikirkon rakennustöiden alussa 1470 -luvulla.

Asehuone

Asehuone on rakennettu 1490 -luvulla. Asehuoneella on ollut ilmeisesti myös sakraali merkitys. Eräät toimitukset tapahtuivat tai alkoivat kirkkosalin ulkopuolella. Asehuoneessa saattoivat myös kastamattomat ja muut, joilla ei ollut pääsyä kirkkosaliin, kuunnella messua.

Asehuoneesta nousevat muurinsisäiset portaat ulkoiseen saarnatuoliin. Tällaisia oli varsinkin Varsinais-Suomen ja Hämeen kirkoissa. Uudellamaalla ulkoinen saarnatuoli on vain Sipoon ja Lohjan kirkoissa. Ulkoista saarnatuolia käytettiin sellaisissa tilaisuuksissa, joissa oli väkeä niin paljon, että kaikki eivät mahtuneet kirkkoon. Ulkoista saarnatuolia käytettiin myös maallisen hallinnon alaan kuuluvien yleisten tiedotusten ja kuulutusten lukupaikkana.

Kellotapuli

Kellotapulin alaosa on rakennettu kivestä samaan tyyliin kuin itse kirkko. Tämä kivinen osa on peräisin keskiajalta. Emme tiedä, millainen tapuli on alunperin ollut. Nykyinen tapuli on rakennettu saksalaisen rakennusmestarin Johann Friedrich Schultzin johdolla noin vuonna 1740. Kellotapulissa on kolme kirkonkelloa. Vanhin niistä, keskikokoinen kello, on valettu Tallinnassa 1594. Suurin kello on valettu vuonna 1624 Lohjalla. Se valettiin vanhasta, todennäköisesti haljenneesta kellosta ja kruunun avustuksena saadusta 400 kg:n rautaerästä. Pienin kello valettiin vuonna 1740 Tukholmassa.

Korjaukset ja restauroinnit

1700-luvulla kirkossa jouduttiin tekemään melkoisia korjauksia. Osa vaurioista oli syntynyt kirkon ollessa hoitamattomana isonvihan aikana. 1780-luvulla siveltiin kirkon seinät ja pylväät valkoisella kalkilla valoisuuden lisäämiseksi. Vain holveihin jäivät maalaukset näkyviin.

1800-luvun alussa kirkossa järjestettiin tuomiokapitulin toimesta virallinen katselmus. Kirkko oli katselmusmiesten mielestä myös aivan liian pimeä. He suosittivat uusien ikkunoiden puhkaisemista pohjoisseinään ja myös holvien valkaisemista. Kirkon korjaustyöt toteutettiin pääasiassa vuoden 1805 aikana. Uusi ikkuna puhkaistiin pohjoisseinään ja kaikki muut ikkunat suurennettiin.

Kuvat maalattiin uudestaan entisten päälle värikylläisemmillä sävyillä Emil Nervanderin johdolla vuonna 1889. Kirkon takimmainen keskiholvi, urkujen yläpuolella on jätetty Nervanderin restauroimaan asuun.

Maalaukset restauroitiin nykyiseen asuunsa kesäaikoina vuosina 1953-1957. Työtä johti konservaattori Oskari Niemi. Varat työtä varten saatiin erilaisilla myyntikampanjoilla ja lahjoituksina yksityisiltä ja yhteisöiltä.

Samaan aikaan maalausten restauroinnin kanssa syntyi ajatus kirkkorakennuksen restauroinnista. Se toteutettiin vuosina 1966-1968. Kirkon lattian alle rakennettiin sosiaalitilat ja ns. alasakaristo. Asehuoneesta johdettiin käytävä sakaristoon. Sakariston ulko-ovi muurattiin umpeen. Papinovi otettiin auki.

Kirkkoon asennettiin kiertoilmalämmitys. Uusi kivilattia rakennettiin Öölannin kalkkikivestä. Se laskettiin alkuperäiseen korkeuteensa. Ovet ja ikkunat pienennettiin ja saatettiin alkuperäiseen muotoonsa. Saarnastuoli siirrettiin toisen pilarin vierestä ensimmäisen pilarin viereen. Penkit uusittiin, samoin kuorirakennelmat. Korjaus- ja restaurointityö valmistui elokuussa 1968. Tietoa irtaimistosta.


pdf liite

Pyhän Laurin kirkon esite
Pusula Nummi Sammatti Karjalohja Lohja