Irtaimisto
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Etusivu Sivukartta Palaute Tekstikoko: Suurenna tekstiä Pienennä tekstiä
Lohjan seurakunta - etusivulle

Irtaimisto

Suurikokoinen krusifiksi on peräisin 1400. Samanlainen krusifiksi on Mynämäen kirkossa. Kirkon rakennusrungosta sakaristo on vanhin osa, runkohuoneen rakentaminen ja 1400-luvun lopulla tehty holvaus kuuluvat seuraaviin vaiheisiin.

Pyhä Laurentius -puuveistos 1400-luvulta.

Kirkkoon on lahjoitettu useita kattokruunuja. Vanhin on vuodelta 1948.

Puuveistoksia 1400-luvulta

Suurikokoinen krusifiksi on peräisin 1400-luvulta. Risti on tehty punahongasta. Ristiinnaulitun kuvan materiaalina on käytetty haapaa. On arveltu, että tämä näyttävä työ on kotimaista tekoa

Eteläseinällä oleva puuveistos kuvaa Laurentiusta. Se on peräisin noin vuodelta 1400. Se on todennäköisesti ollut joskus Lohjan kirkossa, mutta kulkeutunut sitten muualle. Nykyisin sen omistaa Suomen Kansallismuseo, joka talletti veistoksen tähän kirkkoon 1960-luvun restauroinnin jälkeen. Sakaristosta löytyy myös osa Pyhää Marttia esittävästä veistoksesta.

1600-luvun irtaimisto

Kirkossa säilytetään vuoden 1642 suomenkielistä Raamattua. Se on ensimmäinen suomen kielellä painettu koko Raamattu.
Kuorissa oleva vanha puukaappi on peräisin 1600-luvulta. Se on mahdollisesti palvellut kirjakaappina, jollaiset piispa Gezelius vanhempi määräsi hankittavaksi kirkkoihin.

Kirkkoon on lahjoitettu useita kattokruunuja. Varhaisin lahjoitus, 12-haarainen kynttiläkruunu, on vuodelta 1648. Lahjoittaja on Laakspohjan kartanon omistaja Clas Slang. Hän lahjoitti kruunun ilmeisesti vaimonsa hautajaisten yhteydessä. 1660 ja 1680-luvuilla lahjoitettiin ainakin kaksi kuusihaaraista kruunua. Toisen lahjoitti Liivinmaan kuvernööri Clas Tott ja toisen Anna Slang, Laakspohjan omistajan Clas Slangin tytär. Kaiverrusten puuttuessa ei voida päätellä kuka minkäkin kruunun lahjoitti.

1700-1800 -lukujen irtaimisto

Kirkon ristikäytävän keskellä olevan 30:n kynttilän kattokruunun on lahjoittanut vuonna 1748 (tai mahdollisesti antanut maksuna "ikuisiksi ajoiksi" lunastetusta hautapaikasta, kuten inventaariluettelosta vuodelta 1749 voi arvella) ratsutilallinen Hinrich Hörman ja hänen vaimonsa Anna Maria Istmaenia.

Myöhäisbarokkityylisen virsitaulun lahjoitti vuonna 1766 rouva Anna Tötterman Vaanilan rusthollista.
Pohjoisseinällä oleva alttaritaulu on Suomen ensimmäisen nimeltä tunnetun naistaiteilijan, Margareta Capsian (k. 1759) maalaama. Sen lahjoitti vuonna 1738 kirkkoherra Gregorius Arctopolitanus.

Kirkkoherra Arctopolitanus lahjoitti vuonna 1737 ison, messinkisen, seitsenhaaraisen kynttilänjalan, joka on edelleen kirkon kuorissa. Muutamaa vuotta aikaisemmin hän oli jo lahjoittanut sakaristoon kolmihaaraisen, messinkisen kynttilänjalan.

Kirkon koilliskulmassa on lattiassa kirkkoherra Thomas Paccaleniuksen hautaholvin rautainen kansi.
Asehuoneessa on Mustion ruukista vuonna 1780 tilattu rautainen kolehtiarkku.
 

Urut ja lähetyskynttelikkö 1980-luvulta

Nykyiset urut ovat Urkurakentamo Veikko Virtasen valmistamat vuodelta 1985. Kuoriurut ovat saman rakentamon työtä vuodelta 1986.
Lähetyskynttelikön on suunnitellut lohjalainen arkkitehti Vuokko Jouhikainen vuonna 1986.
 

 


 

 


 

Pusula Nummi Sammatti Karjalohja Lohja