Maalaukset
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Etusivu Sivukartta Palaute Tekstikoko: Suurenna tekstiä Pienennä tekstiä
Lohjan seurakunta - etusivulle

Lohjan Pyhän Laurin kirkon maalaukset

Armon istuin. Isä Jumala ja Pyhä Henki ottavat vastaan uhratun Pojan.

Pyhä Kristoforus Jeesus-lapsi olallaan.

Jeesus vapauttaa vanhurskaat.

Kuvakertomus alkaa kuori-ikkunan oikealta puolelta, maailman luomisesta ja päättyy saman ikkunan vasemmalle puolelle, viimeiseen tuomioon. Kertomus koostuu raamatullisesta ja legendaperäisestä aineistosta. Pylväissä on kuvattu apostoleita ja pyhimyksiä.

Kuvat on selostettu Lohjan kirkko -teoksessa siten, että selostus alkaa sivulla 133 itäseinän maalauksista ja etenee sitten myötäpäivään seinäkuvia seuraten ympäri kirkkosalin. Tämän jälkeen selostetaan holvit alkaen kunkin laivan itäpäästä, ensin keskilaiva, sitten etelälaiva ja lopuksi pohjoislaiva. Pilarien kuvat on selostettu pilaripareittain alkaen kuorista. Selostus alkaa kirjan sivulta 174. Sakariston kuvat esitellään sivuilla 190 ja 191 ja asehuoneen kuvat sivuilla 191-193.
 

Kirkkomaalarit olivat ammattimiehiä. Taito kulki mestareilta oppilaille. Eräs nimeltä tunnettu mestari oli ruotsalainen Albert Maalari (Albertus Pictor). Lohjan kuvien maalari on saanut voimakkaasti vaikutteita tältä maalarilta. Nämä maalaukset on toteutettu ns. al secco -menetelmällä. Värit on sivelty kuivalle laastipinnalle. (Ne eivät siis ole freskoja.) Väreinä on käytetty maavärejä ja erilaisia metallioksideja ja suoloja.

Kuori-ikkunan vasemmassa alalaidassa olevassa kuvassa enkeli pitää kädessään vaakunaa. Vaakunassa on viisi tähteä ja miekka. Se on Suomen viimeisen katolisen piispan, Arvid Kurjen vaakuna. Kurki oli piispana Turussa 1510-1522. Kirkossa on ollut lasimaalaus, jossa on ollut toinen vaakuna, Tönne Eerikinpoika Tottin vaakuna. Hän oli käskynhaltijana Raaseporissa 1490-1513.

Kuori-ikkunan oikeassa reunassa on piispa Hemmingin kuva. Hänen autuuttamisjuhlaansa vietettiin vuonna 1514. Näistä seikoista voimme päätellä, että kuvat on maalattu 1510-luvulla. Ne on siis maalattu juuri samoihin aikoihin kuin Michelangelo maalasi Vatikaanissa Sixtuksen kappelin kattofreskoja ja Rafael paavin residenssin saleja. Siellä osattiin jo perspektiivipiirustus, täällä sitä ei osattu.
 

Kirkkojen maalauksilla on ollut taiteellinen, hartaudellinen ja opetuksellinen tehtävä. Siksi kuvaohjelman on laatinut oppinut teologi. Tuomiokapituli valvoi ainakin Konrad Bitzin ajasta lähtien kirkkomaalausten tasoa.

Maalaukset noudattelevat tiettyjä malleja, joita saatiin kuvitetuista hartauskirjoista, irrallisista puupiirroksista ja myöhemmin kuparipiirroksista. Kerjäläismunkistoilla - dominikaaneilla ja fransiskaaneilla - oli käytössään saarnan laatimisen apuneuvona puupiirroskirja nimeltä Köyhien Raamattu (Biblia Pauperum). Kirja nimeltä Ihmiskunnan pelastuksen peili (Speculun Humanae Salvationis) käsitteli pelastushistoriaa luomisesta viimeiseen tuomioon ja on vaikuttanut myös Suomen kirkkomaalauksiin.

Kirkon maalauksiin pääsee tutustumaan tarkemmin Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan Kuvio -projektin virtuaalimallissa.

Lohjan Pyhän Laurin kirkko mainitaan asiakirjalähteissä ensimmäisen kerran 1382.

Pusula Nummi Sammatti Karjalohja Lohja