Seurakuntayhtymämalli voi jatkossa koskea kaikkia seurakuntia
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Etusivu Sivukartta Palaute Tekstikoko: Suurenna tekstiä Pienennä tekstiä
Lohjan seurakunta - etusivulle

Seurakuntayhtymämalli voi jatkossa koskea kaikkia seurakuntia

Kirkon tiedotuskeskus 04.12.2013

Piispainkokouksen lausunto seurakuntarakenteiden kehittämisen päälinjoista:

Piispainkokous: Seurakuntayhtymämalli voi jatkossa koskea kaikkia seurakuntia

Piispainkokous antoi lausuntonsa kirkkohallitukselle seurakuntarakenteiden kehittämisen päälinjoista kokouksessaan Helsingissä 4.12.2013.

Piispainkokouksen kantana on, että kirkkohallituksen esitys seurakuntarakenteiden päälinjoista on teologisesti mahdollinen malli uudistaa kirkon paikallisrakenne. Keskeistä piispainkokouksen mukaan on arvioida seurakuntarakenteiden kehittämistä Kristuksen kirkolleen antaman tehtävän toteuttamisen näkökulmasta.

Piispainkokous linjasi, että kirkon uskon, julistuksen ja työn näkökulmasta on mahdollista, että kaikki seurakunnat kuuluvat jatkossa seurakuntayhtymään. Se edellyttää joustavuutta yhtymämallilta.

Jatkovalmistelussa on selvitettävä yhtymämallin vaikutukset piispan, tuomiokapitulin ja hiippakunnan rooliin. Tuomiokapituleille tulee antaa keskeinen asema muutosprosessien valmistelussa ja johtamisessa. Näitä tehtäviä varten niille tulee varata tarvittavat hallinnolliset välineet ja resurssit.

Pappisviran yhteyttä paikalliseurakuntaan on selvitettävä

Piispainkokous linjasi myös, että uudessa seurakuntayhtymässä on otettava huomioon pappisviran yhteys paikallisseurakuntaan ja piispalliseen kaitsentaan.

Tämän vuoksi tulee selvittää, miten varmistetaan se, ettei pappisviran yhteyttä seurakuntaan ja piispalliseen kaitsentaan sivuuteta, kun tehdään päätöksiä pappien siirroista tai annetaan viranhoitomääräys seurakuntayhtymään.

Yhtymärovasti on seurakuntayhtymän hallinnollinen johtaja

Piispainkokous linjasi, että uuden mallin mukainen yhtymärovasti on seurakuntayhtymän hallinnollinen johtaja.

Hänen tehtävänään olisi toimia kirkkoherrojen hallinnollisena esimiehenä, yhtymään sijoitetun henkilöstön esimiehenä ja yhtymän yhteistoimintajohtajana.

Yhtymärovasti ei ole seurakuntayhtymän alueella tehtävän hengellisen työn johtaja muutoin kuin yhteisen työn osalta. Sen vuoksi yhtymärovastin tehtävän ja aseman ei tule rajoittaa kirkkoherran hengellistä johtajuutta seurakunnassa eikä piispalliseen kaitsentaan kuuluvaa vuorovaikutusta hiippakunnan yhtymärovastien, kirkkoherrojen ja seurakuntien muiden työntekijöiden kanssa.

Yhtymärovastin asemasta suhteessa seurakuntien kirkkoherroihin on yksityiskohtaisemmin määrättävä yhtymän perussäännössä, koska se riippuu yhtymäratkaisusta.

Kaksikielisille alueille vastuuhenkilö

Kaksikielisillä alueilla hiippakunnan on voitava nimetä yksi kirkkoherroista tai yhtymärovasteista vastuuhenkilöksi. Tämä toimisi nykyisten lääninrovastien tapaan yhteyshenkilönä piispan ja hiippakuntiin kuuluvien kirkkoherrojen välillä.

Tämä vastuuhenkilö toimittaisi hiippakuntakohtaisia vaaleja ja koordinoisi hiippakuntaan kuuluvien seurakuntien alueellista yhteistyötä yli yhtymärajojen, kuten esimerkiksi koulutustilaisuuksia, yhteisiä leirejä ja eri työntekijäryhmien säännöllisiä tapaamisia.

Seurakuntaneuvoston puheenjohtaja valittaisiin jatkossakin nykylainsäädännön mukaisesti

Piispainkokous lausui myös, että seurakuntaneuvoston puheenjohtajuuden ja jäsenyyden tulisi määräytyä nykyisen lainsäädännön mukaisesti.

Yhtymärovastin asema seurakuntayhtymän yhteisessä kirkkoneuvostossa määräytyisi samoin kuin kirkkoherran asema seurakuntaneuvostossa. Seurakuntayhtymän kirkkovaltuuston puheenjohtajan ja jäsenten tulisi olla vaaleilla valittuja luottamushenkilöitä.

Piispa Irja Askolan esitys siitä, että kirkkoherra toimisi jäsenenä seurakuntaneuvostossa, joka valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, hylättiin äänin 12-6.

Piispainkokouksen lausunto Seurakuntarakenteiden kehittämisen päälinjat (kielellisesti tarkistamaton versio) on verkkouutisen liitteenä osoitteessa evl.fi/uutiset > Piispainkokous: Seurakuntayhtymämalli voi jatkossa koskea kaikkia seurakuntia

Pastoraalitutkinto uudistuu

Piispainkokous hyväksyi pastoraalitutkinnon uudistuksen. Pappien ammatillista osaamista vahvistavaan tutkintoon lisätään diakoniaan, ekumeniaan, missioon ja viestintään liittyviä opintoja. Tutkinnon suorituksen joustavuutta lisätään henkilökohtaisilla opintosuunnitelmilla, joissa tunnustetaan aiemmin hankittu osaaminen.

Opintokokonaisuuksien numeerisesta arvioinnista luovutaan. Jatkossa Seurakuntatyön johtamisen tutkinnon voi suorittaa pastoraalitutkinnon suorittanut pappi ilman arvosanavaatimusta.

Jatkossa pastoraalitutkinto muodostuu kolmesta osasta: pappisvihkimystä edeltävästä ordinaatiovalmennuksesta, työhön perehdyttämisestä paikallisseurakunnassa sekä kahdeksasta opintokokonaisuudesta, joista vastaavat tuomiokapitulit ja Kirkon koulutuskeskus. Saarna- ja opetusnäytteistä luovutaan.

Piispainkokous tutustuu uusiin opintosisältöihin tarkemmin helmikuun kokouksensa yhteydessä.

Uusia jäseniä toimikuntiin

Piispainkokous nimitti Kirkkopalvelut ry:n vaalitoimikuntaan Kuopion piispa Jari Jolkkosen sekä kirkon teologikoulutustoimikuntaan hiippakuntadekaani, TT Sakari Häkkisen.


Piispainkokous käsittelee kirkon uskoa, julistusta ja työtä sekä hiippakuntien hallintoa ja hoitoa koskevia asioita. Lisäksi se tekee esityksiä ja antaa lausuntoja kirkolliskokoukselle ja kirkkohallitukselle. Piispainkokoukseen kuuluvat arkkipiispa sekä piispat ja asessorit yhdeksästä hiippakunnasta.

Pusula Nummi Sammatti Karjalohja Lohja