Lohjan seurakuntahistoriaa
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Etusivu Sivukartta Palaute Tekstikoko: Suurenna tekstiä Pienennä tekstiä
Lohjan seurakunta - etusivulle

Lohjan seurakuntahistoriaa

Lohjan kylän pitäjän kuvaa hallitsivat pitkään Lohjan Pyhän Laurin kirkko ja pappilat, joista  Iso-pappila (kuvassa) toimii tänä päivänä museona ja Lindkulla seurakunnan nuorisotalona. Lindkulla on Facebookissa

Tämän Lindkullan pappilassa sijainneen alttarin äärellä kastettiin lohjalaiset lapset 30 vuoden ajan. Vuodesta 1953 lähtien alttari siirtyi Iso-Pappilaan. Pappilan alttarin äärellä sekä vihittiin että kastettiin. Kuvassa kirkkoherra Akseli Kajanti 50-vuotiaana 2.6.1936.

Nummen kirkon historiaa

Nummen seutu on kuulunut 1660-luvulta alkaen kappeliseurakuntana Lohjan laajaan kirkkopitäjään. Vuonna 1863 Nummen seurakunta julistettiin senaatin päätöksellä itsenäiseksi seurakunnaksi. Lue lisää.

Sammatin kirkon ja pappilan historiaa

Ensimmäinen kirkko lienee ollut jo v. 1590 ns. Kirkkoahteella nykyisen Elias Lönnrotin kotitalousoppilaitoksen seuduilla. Lue lisää.

Pusulan kirkkojen historiaa

 

Lohjan seurakuntapitäjän syntyjuuret ulottuvat 1200-luvulle.  Uuden kirkkopitäjän piti olla niin suuri, että se pystyi rakentamaan kirkon ja pappilan sekä palkkaamaan papin. Seurakunnan perustaminen vaati paikallisten asukkaiden lisäksi piispan ja maallisen esivallan tuen. Keskiajan lopulla Suomessa oli sata seurakuntaa. Lohjan emäseurakunta kuului alueeseen, jossa seurakuntaverkosto oli tiheintä.

Kaikki läntisen Uudenmaan suomenkielisten alueiden nykyiset hallintoyksiköt ovat historian eri vaiheissa eronneet keskiaikaisesta Lohjan seurakuntapitäjästä: Siuntion pohjoisosa, Vihti, Karkkila, Karjalohja,Sammatti ja Nummi-Pusula. Paikallisen hallinnon tärkein yksikkö vuoteen 1865 saakka oli seurakunta.

Karjalohjan, Nummen, Pusulan ja Sammatin seurakunnat liitettiin Lohjan seurakuntaan 1.1.2013, kun Kirkkohallitus päätti laajentuvan seurakunnan myötä lakkauttaa kyseiset seurakunnat ja seurakuntayhtymän, jonka  Lohjan seurakunta muodosti Sammatin seurakunnan kanssa vuosina 2009-2012.

Lohjan seurakunnan kirkkoherrat vuodesta 1323 lähtien

Kirkkoherra eli pastor corporis et animae oli pitäjäläistensa paimen sekä hengellisissä että maallisissa asioissa. Hänelle kuului kirkon arvovalta ja hänellä oli näkyvä sija pitäjän hallinnossa. Kirkkoherra oli siten suurin auktoriteetti, merkittävämpi kuin nimismies. Monet Lohjan kirkkoherroista olivat jo Lohjalle tullessaan melko ansioituneita kirkonmiehiä, sillä Lohja oli ensimmäisen luokan kirkkoherraseurakunta ja ennen kaikkea palkkaeduiltaan erittäin hyvä. 

Katolinen aika

 

Invaldus

1323

Peder

1382

Olaff

1405

Herman Jacobi

1430

Jacobus Petri Rödh

1432-1433

Matthias Laurentii

1447-1451

Jönes Suupalt

1456

Arvidus Jacobi

1485

Petrus Benedicti

1488-1493

 

Luterilainen aika

 

Anders

1538

Thomas Gregorii

1549-1559

Jöns Martini

1562-1564

Petrus Nikolai Härkä

1565-1579

Thomas Olai

1579-1594

Thomas Simonis

1596-1616

Isaacus Petri Melartopaeus

1617-1624

Klas

1624

Matthias Laurentii

1624-1636

Sveno Torchilli

1638-1670

Johannes Svenonis Forsenius

1670-1675

Gabriel Laurentii Tammelinus

1677-1695

Johannes Forsenius

1695-1705

Abraham Daniels Juslenius

1705-1713

Johan Sennenberg

1716-1719

Gregorius Arctopolitanus

1720-1745

Abraham Roering

1745-1759

Thomas Pacchalenius

1761-1784

Anders Collin

1785-1814

Alexander Lauraeus

1815-1832

Carl Henrik Forsman

1834-1839

Carl Gustaf von Pfaler

1842-1856

Gustaf Fredrik Helsingius

1859-1886

Anders Adrian Candolin

1888-1901

Adolf Alarik Neovius

1902-1913

Emil Alarik Candolin

1913-1933

Einar Fredrik Napoleon Candolin

1935-1950

Akseli Kajanti

1950-1958

Kari Porra

1958-1975

Vilho Haveri

1976-1983

Kaiku Mäenpää

1983-2011

Juhani Korte

2012-

 

Pusula Nummi Sammatti Karjalohja Lohja