Joulun odotusta
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Etusivu Sivukartta Palaute Tekstikoko: Suurenna tekstiä Pienennä tekstiä
Lohjan seurakunta - etusivulle

Joulun odotusta

julkaistu 21.12.2013 (Länsi-Uusimaa)

Pikkulapsiperheen arjessa joulun odotus on miltei käsin kosketeltavaa. Joka aamu 3-vuotias muistaa ensimmäisenä joulukalenterin luukun; mitähän sieltä tänään löytyy?  Riemu on suurta pienestä rusinapaketista, lego-palikasta tai joulukuusen koristeesta. Tähän riemuun yhtyy innolla myös 1-vuotias, vaikkei vielä taida ihan ymmärtää mistä oikeastaan koko kalenterissa, tai ylipäätään joulussa, on kyse. Aikuisten joulun odotukseen voi liittyä stressiä ja paineitakin. Töissä on kiireistä ja kotona täytyisi ehtiä tehdä jouluvalmisteluja. Nyt joulun odotus alkaa tiivistyä; joulu koittaa ihan pian. Riippumatta siitä missä vaiheessa sen valmistelut ovat.

Tutussa adventinajan virressä lauletaan: ”Nyt syttyy neljäs kynttilä, jo joulu sarastaa. Me odotamme Jeesusta, hän kaikki pelastaa.” Tästä on joulun odotuksessa kysymys. Me odotamme Jeesusta. Ihmisten pelastajaa, joka tulee ihmiseksi. Tämä on meiltä joulupuuhien keskellä helposti hukassa. Joulukiireiden keskellä me odotamme kyllä vuosilomaa, palkallisia vapaapäiviä, yhteistä aikaa läheisten kanssa, valkoista joulua, joulukinkkua, mitä kukakin. Hyviä asioitahan nämä kaikki ovat ja varmasti odottamisen arvoisia. Mutta kuinka oppisimme odottamaan ennen kaikkea itse joulun syntymäpäiväsankaria, Vapahtajaa?

Myös ensimmäiseen jouluun liittyi odotusta. Maria odotti esikoistaan. Tuo odotusaika oli kaikkea muuta kuin tavanomainen. Joosef oli aikeissa purkaa kihlauksensa Marian kanssa kaikessa hiljaisuudessa. Enkeli kuitenkin rohkaisi Joosefia: ” Älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.” Matt. 1:20-21.

Maria ja Joosefkin odottivat Vapahtajaa. Lupaus Vapahtajan syntymästä antoi heille voimia vaikeiden kysymysten ja kaiken keskeneräisyyden keskelle. Tuota jouluna syntyvää Vapahtajaa saamme mekin odottaa keskellemme. Olkoon tilanteemme ja kysymyksemme millaisia tahansa, Jeesus haluaa tulla lähellemme. Voimme yhtyä mielissämme vaikka näihin Pekka Simojoen joululaulun sanoihin: ”Ikuisen joulun, jos tahdot löytää, sydämes avaa ja kohtaat Vapahtajan. Et löydä kultaa, et juhlapöytää. Löydät vain seimen ja tallin koruttoman.” Tulkoon joulu!

Halutessasi voit hiljentyä rukoukseen:

”Jeesus, meidän Herramme ja Vapahtajamme.

Nyt, vuoden pimeimpänä aikana,

me odotamme sinua ja sinun valoasi.

Kiitos että tulet kaikkialle sinne,

missä on pelkoa ja surua, ja sinnekin,

missä sinua ei osata edes odottaa.

Kiitos, että sinä tuot mukanasi ilon.

Sinua me ylistämme.”

 

Olli Vaittinen

johtava nuorisotyönohjaaja

Pusula Nummi Sammatti Karjalohja Lohja