Siemenestä elämää
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Etusivu Sivukartta Palaute Tekstikoko: Suurenna tekstiä Pienennä tekstiä
Lohjan seurakunta - etusivulle

Siemenestä elämää

(5.4.2014, Länsi-Uusimaa)

Olen ottanut uudella työpaikallani tavaksi viedä taukotilamme pöydälle kulhon, jossa on erilaisia siemeniä ja jokainen saa halutessaan napostella niitä. Aluksi siemeniä ihmeteltiin ja niille hieman vitsailtiinkin, mutta olen huomannut, että ne ovat alkaneet maistua muillekin kuin minulle. Siemenet ovat terveellistä ja maukasta naposteltavaa. Lisäksi pienessä siemenessä on suuri vertauskuvan aihe: siemenen tulee kuolla, jotta syntyy uutta elämää.

Kohta on aika laittaa pääsiäisruoho itämään. Monessa perheessä seurataan tarkkaan, koska uusi ruoho alkaa kasvaa ja kuinka pitkä siitä tuleekaan. Muistan itsekin lapsuudestani, kuinka jännittävää oli seurata pääsiäisruohon kasvua. Nyt tahtoisin ehkä laittaa joitain yrttejä kasvamaan ja jännittää, tuleeko niistä satoa.

Kylvöpuuhissa minua mietityttävät Jeesuksen sanat ”Totisesti, totisesti: jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon.” (Joh. 12:24) Jeesuksen kärsimyksestä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta on syntynyt meille uusi elämä. Saamme lahjaksi uskon siemenen, se itää ja kasvaa ja toivon mukaan tuottaa suuren sadon.

Tänä pyhänä vietämme kärsimyksen sunnuntaita. Jumala lähetti Jeesuksen kärsimään, jotta voisi koota hajallaan olevat lapsensa ”niin kuin kanaemo kokoaa poikasensa siipiensä suojaan”. Jumala tahtoo ottaa meidät syleilyynsä ja lohduttaa meitä kärsimyksissämme. Olemme kaikki tänäänkin kutsutut Jumalan siipien suojaan. Jokainen on tervetullut ottamaan vastaan armon. Jokainen meistä saa uuden mahdollisuuden, uuden siemenen, josta voi syntyä uutta elämää. Olemme myös kutsutut ehtoolliselle, jossa Jeesus itse ruokkii meitä omalla ruumiillaan ja verellään. Eräässä lempivirressäni lauletaan:

”Niin toisen täytyy kuolla toisen tähden,

ja siemen muuttuu leiväksi.

Ja toinen ruokkii toista.

Sen tien on Herra käynyt loppuun saakka.

Ja nyt hän meille kaikille

on elämä ja autuus.”

(virsi 61)

 

Mirja Luodes

nuorisotyönohjaaja

Pusula Nummi Sammatti Karjalohja Lohja