Palveleva puhelin, hyvää iltaa
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Etusivu Sivukartta Palaute Tekstikoko: Suurenna tekstiä Pienennä tekstiä
Lohjan seurakunta - etusivulle

Palveleva puhelin, hyvää iltaa

(Länsi-Uusimaa, 9.8.2014)

Toisessa päässä on ihan hiljaista. Toistan sanani ja lisään vielä rauhallisella äänellä: ”Täällä ollaan. Haluaisitko jutella jostakin?” Epävarma, pelokas ääni alkaa hapuillen muodostaa sanoja, pieniä lauseita, sitten pidempiä. Rohkaisen lisää ja vähitellen oman sisäisen maailman maisema alkaa piirtyä kuulijalle ja soittajan yksinäisyys on ainakin hetkeksi väistynyt.

Joskus vaatii todella paljon rohkeutta murtautua ulos omasta sisäisestä maailmastaan ja alkaa jakaa kipeimpiä asioitaan toisen ihmisen kanssa. Usein se onkin mahdollista vasta sitten kun on pakko, kun oman elämän kysymykset hankaline tunteineen ovat käyneet liian raskaiksi yksin kantaa. Yhteys toiseen ihmiseen sellaisessa tilanteessa voi merkitä aivan uutta toivoa.

Luukkaan evankeliumissa (Luuk. 11: 9-10) Jeesus opettaa rukouksesta: ”Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä pyytävä saa, etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan.” Hän, jonka käsissä on antaa tulevaisuus ja toivo (Jer. 29:11) lupaa siis, että jokaiselle avataan. Ketään ei jätetä ulos. Yhteys Jumalaan rukouksen kautta voi parantaa haavoja ja rakentaa elämän myrskyissä rikki mennyttä sisintä uudestaan. Hienoja sanoja ei kuitenkaan tarvita, Jumalan erityisalaa on kuulla sanatonkin kaipaus Hänen lähelleen. Joskus elämän pettymykset tulevat aivan kuin seinäksi Jumalan eteen, ei ole voimia lähestyä Häntä edes ajatuksissa. Silloin toinen ihminen voi sinun puolestasi kolkuttaa - ja teille avataan.

Suomen vanhin puhelinauttaja, 50 vuotta täyttävä kirkon Palveleva puhelin on yksi väylä tulla kohdatuksi, saada yhteys toisen ihmiseen ja löytää toivoa. Juhlavuoden teemoja ovatkin kärsimys, yksinäisyys ja toivo. Usein riittää, että joku kuuntelee. Toivo on kuin se pieni valonjuova, joka tulee näkyviin, kun ovi avataan pimeään huoneeseen. Vähitellen juova levenee ja lopulta valo täyttää koko huoneen. Toivo on annettu sinne, missä sitä ei ollut.

 

Krista Kallio

Diakoni / Palvelevan puhelimen toiminnanohjaaja

Pusula Nummi Sammatti Karjalohja Lohja