Ahneet apinat
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Etusivu Sivukartta Palaute Tekstikoko: Suurenna tekstiä Pienennä tekstiä
Lohjan seurakunta - etusivulle

Ahneet apinat

(Länsi-Uusimaa, 26.7.2014)

Kuulin muutama vuosi sitten kiinnostavan kertomuksen ahneista apinoista. Tiivistäen tarina menee näin: Kerrotaan, että muuan brasilialainen intiaaniheimo pyydystää apinoita erikoisella tavalla. He panevat laatikkoon suuria pähkinöitä ja tekevät laatikon kylkeen apinan käden mentävän reiän. Reikä on kuitenkin niin pieni, ettei apina voi vetää kättänsä ulos pähkinä nyrkissä. Ansan käyttö perustuu apinoiden ahneuteen.

Intiaanit vievät laatikon metsään. He odottavat, että apina tulee paikalle, pujottaa kätensä reiästä ja ottaa pähkinän nyrkkiinsä. Silloin intiaanit vangitsevat apinan. Jos apina luopuisi pähkinästä, se saisi kätensä irti ja voisi paeta. Mutta apina haluaa pähkinän ja joutuu vangiksi.

Kertomus puhuttelee. Apinan lailla löydän usein itseni vastaavasta tilanteesta. Kiinnyn johonkin asiaan tai esineeseen niin paljon, että kannan sitä kaikkialle mukanani. En tee uusilla vaelluskengilläni mitään kaupungissa, mutta en suostu jättämään niitä pariksi päiväksi mökillekään. Haluan ihastella niitä. Haluan hypistellä niitä. Huomioni palaa vähän väliä niihin.

Sunnuntain evankeliumiteksti (Mark. 10:17–27) haastaa itsetarkkailuun. Evankeliumi kertoo miehestä, joka hädissään kysyy Jeesukselta: ”Hyvä opettaja, mitä minun tulisi tehdä, jotta perisin iankaikkisen elämän?” Mies on puheittensa perusteella noudattanut pienestä pitäen Jumalan kymmentä käskyä, mutta Jeesukselle tämä ei riitä. ”Jeesus katsahti häneen, rakasti häntä ja sanoi: ’Yksi sinulta puuttuu. Mene ja myy kaikki mitä sinulla on, ja anna rahat köyhille, niin sinulla on aarre taivaassa. Tule sitten ja seuraa minua.’” Mies oli rikas, joten hän synkistyi ja lähti surullisena pois.

Rikas mies oli erehtynyt kahdessa asiassa. Ensinnäkin mies kuvitteli sydämessään olevan tilaa vielä Jumalalle. Todellisuudessa hän ei kyennyt luopumaan rahasta ja omistamisesta. Toiseksi mies erehtyi luulemaan, että hän omin teoin ja ansioin hankkisi pelastuksen ja Jumalan suosion.

Olenko apinaa fiksumpi? Sidonko itseni tavaraan ja omistamiseen vai raivaanko sydämeeni tilaa Jumalalle? Jumalan luona on vapaus. Tahto vapautua on omissa käsissäni.

 

Tomi Väisänen, kesäteologi

Pusula Nummi Sammatti Karjalohja Lohja