Valvokaa
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Etusivu Sivukartta Palaute Tekstikoko: Suurenna tekstiä Pienennä tekstiä
Lohjan seurakunta - etusivulle

Valvokaa

Länsi-Uusimaa 15.11.2014

”Pitäkää varanne, olkaa valveilla, sillä te ette tiedä milloin se aika tulee. Kun mies matkustaa vieraille maille ja talosta lähtiessään antaa kullekin palvelijalle oman tehtävän ja vastuun, niin ovenvartijan hän käskee valvoa. Valvokaa siis, sillä te ette tiedä, koska talon herra tulee: illalla vai keskiyöllä, kukonlaulun aikaan vai aamun jo valjetessa. Hän tulee äkkiarvaamatta – varokaa siis, ettei hän tapaa teitä nukkumasta. Minkä minä sanon teille, sen sanon kaikille: valvokaa!”        Markuksen evankeliumi 13:33-37

Ennen nykyistä työtäni ja ammattiani olen ollut sairaanhoitajana. Työvuoroista mieleenpainuvimpia olivat mielestäni yövuorot. Yövuoron perussääntö on valvominen, valmiudessa oleminen. Valvominen oli helpointa silloin, kun yövuoro oli tapahtumarikas. Kun koko ajan tapahtui, oli vauhtia ja vaarallisia tilanteita, ei mieleen ja ruumiiseen ehtinyt väsymys hiipimään. Vaikeimpia yövuorot olivat, kun kaikki meni hyvin. Oli hiljaista, kukaan ei tarvinnut mitään. Silloin toisinaan tuntui, että hereillä pysyminen on täysin mahdotonta.

Markuksen evankeliumi kertoo, miten Jeesus kehottaa meitä valvomaan, olemaan valmiudessa Jeesuksen maan päälle paluuta varten. Kukaan meistä ei tiedä, koska Jeesuksen paluun on määrä tapahtua. Hän tulee hetkellä, jota emme aavista. Meidän pitää vain olla kärsivällisiä. Alkuseurakuntien aikana Jeesuksen paluun odotus oli suuri juttu. Siitä puhuttiin paljon, sitä valmisteltiin ja sitä odotettiin. Jeesuksen paluun odotus on aikoinaan innostanut aktiiviseen lähetystyöhön. Hyvä sanoma piti saada kuulumaan mahdollisimman kauas ennen Jeesuksen paluuta.

 Mutta millaista uskossa valvominen on nykyajan Suomessa? Onko meille käynyt kuin rauhallisessa yövuorossa? Kun suurta paluuta ei heti alkuseurakunnan aikana tapahtunutkaan, on vähitellen tuudittauduttu ajatukseen, että kyllä tässä tätä aikaa on. Valvominen on vastuun kantamista sekä itsestämme, että myös lähimmäisistämme. Auta lähimmäistäsi, kun hän apuasi tarvitsee. Pidä oma uskosi elävänä. Pidä asiat Jumalan ja lähimmäistesi kanssa sellaisina, että Jeesuksen seuraaminen on helppoa. Silloin Jeesuksen paluu on sinullekin ilosanoma.

 

diakoni Katja Itämäki

Pusula Nummi Sammatti Karjalohja Lohja