Valon aika
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Etusivu Sivukartta Palaute Tekstikoko: Suurenna tekstiä Pienennä tekstiä
Lohjan seurakunta - etusivulle

Valon aika

(Länsi-Uusimaa 11.4.2015)

Luuk. 24:36–49

Vietimme viime viikonloppuna suurta juhlaa, pääsiäistä. Jeesuksen hauta oli tyhjä, Jeesus voitti kuoleman. Minua on aina viehättänyt pääsiäisen ajankohta vuoden kierrossa. Pääsiäinen sijoittuu aikaan, jolloin meidän leveysasteillamme valon määrä lisääntyy jokainen aamu ja pimeä joutuu väistymään. Luonnon ja ihmisten herääminen kevääseen ja uuteen kesään sopii täydellisesti pääsiäisen sanomaan.

Jeesuksen ylösnouseminen on asia, jota ei pysty järjellä ajattelemaan. Asia ei ollut opetuslapsillakaan mitenkään toisin. Evankeliumiteksti kertoo opetuslasten tienneen, että hauta oli tyhjä. Mutta Jeesuksen ilmestyessä opetuslasten eteen, opetuslapset pelästyivät. Opetuslasten ensimmäinen tulkinta tilanteesta oli, että he näkevät edessään aaveen. Jeesus todisti opetuslapsilleen hyvin käytännönläheisesti olevansa oikeasti ylösnoussut. Hän kehotti opetuslapsia koskemaan haavojaan. Sanoi jopa ääneen opetuslapsille, etteivät aaveet olleet lihaa ja luuta. Jeesus istui opetuslasten kanssa alas, söi ja keskusteli heidän kanssaan.

Meillä 2000-luvun ihmisillä ei ole tätä ylellisyyttä. Emme voi koskea Jeesuksen haavoja vakuuttuaksemme Jeesuksen ylösnousemuksesta. Jeesus ei seiso lihaa ja verta olevana edessämme. Meiltä kysytään uskoa siihen, että näin on todella tapahtunut. Uskoa siihen, että valo on voittanut pimeyden. Uskoa siihen, että vaikka emme näe Jeesusta, on hän meidän luonamme ja Jeesus on meidät jokaisen kuolemallaan lunastanut.

Jeesus ei ilmesty meille yhtä käsin kosketettavana kuin aikoinaan opetuslapsille. Mutta hän ilmestyy elämäämme rukousvastauksina, yllättävästi järjestyvinä asioina tai toisen ihmisen tarjoamana apuna. Ja on hyvin konkreettisesti keskellämme tänäkin päivänä.

Katja Itämäki

diakoni

Pusula Nummi Sammatti Karjalohja Lohja