Mä mistä löytäisin sen laulun?
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Etusivu Sivukartta Palaute Tekstikoko: Suurenna tekstiä Pienennä tekstiä
Lohjan seurakunta - etusivulle

Mä mistä löytäisin sen laulun?

(Länsi-Uusimaa 24.10.2015)

Noin laulettiin kaihoisassa takavuosien iskelmässä. Laulussa kaivattiin elämään tunnetta, joka eheyttäisi ja palauttaisi onnen ja sen, mikä on rikkoutunutta. Kaihon kyyneleet tulevat silloin kuivatuiksi. Viisi vuosisataa sitten Itämeren etelärannalla nuori mies puki elämänsä epätoivon sanoihin: ”Mistä löydän armollisen Jumalan?” Menestystä ennakoiva lakimiesura oli tuolloin jo vaihtunut munkkikammion yksinkertaisuuteen ja ankariin kilvoitusharjoituksiin. Mutta onnea, tuntumaa elämänhallinnasta vain ei tullut, nuorukaisen elämä oli rikki.

Vanhan iskelmän ja tuon kauan sitten eläneen nuoren miehen tunnot ovat todellisuutta monen kokemana edelleen. Oma aikamme ja sen monet haasteet luovat tuon tilanteen. Elämä ajautuu umpikujaan, moni asia rikkoutuu ja silmä kyyneltyy tai pahaolo purkautuu negatiivisena toimintana, jonka vaikutukset voivat olla laajoja, jopa globaaleja.

Tuo nuori munkki, isä Martti, löysi tasapainon Raamatun äärellä. Hänelle kirkastui, että tiukka ohjeistus oikeasta tiestä Jumalan luokse oli tarpeetonta ja turhaa. Jumala on tehnyt tien luoksensa helpoksi. Tarvitsee vain jättäytyä vastaanottamaan hänen hyvä tahtonsa, armo. Jeesuksen sovitus ristillä on tehnyt tarpeettomaksi ihmisen pyrkimykset tehdä itsensä Jumalalle kelpaavaksi. Jeesus on valo, jota maailma tarvitsee.

Martti Luther vakuuttui myös, että valoa, jonka Jumala on maailmalle antanut, ei pidä kätkeä, vaan sen tulee loistaa kaikille, valaista koko maailman. Tuo oivallus johti hänet uudistamaan kirkon rakenteita. Liikkeelle lähti tapahtumaketju, jolle yhteiskuntamme hyvinvointi rakentuu. Mutta ulkoisen hyvinvoinnin keskellä saatamme voida huonosti, esimerkiksi henkisesti. Toinen ihminen voi tarjota materiaalista apua, kuivata fyysisen kivun kyyneleitä, mutta kaihon kyyneleet voi kuivata vain Jumala, taivaallinen Isämme.


Jumalan rakkaudesta toiselle ihmiselle voi viestiä vain toinen elävä ihminen. Siksi Jeesus opettaa seuraajiaan loistamaan valona maailmassa, olemaan maan suola eli antamaan tälle maailmalle kehityssuunnan ja takaamaan sen säilyvyyden. Kun näin teemme, kannamme lähimmäistemme taakkoja, Jumalan valo loistaa ja leviää maailmassa.

Simo Jouhi

Lohjan kirkkovaltuuston ja –neuvoston jäsen

Pusula Nummi Sammatti Karjalohja Lohja