Onks tää nyt reilua?-
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Etusivu Sivukartta Palaute Tekstikoko: Suurenna tekstiä Pienennä tekstiä
Lohjan seurakunta - etusivulle

Onks tää nyt reilua?-

Länsi-Uusimaa, 23.1.2016

"Onks tää nyt sit reilua?" Oikeudenmukaisuuden tajua koetteleva tilanne nousee ääneen sanoitetuksi kysymykseksi. Tämän kaltaisia hieman eri tavoin ilmaistuja, mutta pohjimmiltaan ratkaisujen reiluutta ja oikeudenmukaisuutta kyseenalaistavia ajatuksia, on viime aikoina voinut lukea somessa ja uutisissa useammassa yhteydessä politiikan ja mielipiteiden muodossa.

Saman kysymyksen äärellä oli viinitarhan duunarit Jeesuksen Matteuksen evankeliumista löytyvässä vertauksessa. Tilan omistaja oli palkannut duunarit päiväksi töihin. Päivän päätteeksi omistaja näki vielä töitä etsiviä miehiä torilla. Hän pyysi heidätkin töihin, vaikka työaikaa oli jäljellä enää tunti. Palkan maksun koittaessa kaikki saivat saman palkan. Viimeksi tulleet ensin ja ensiksi tulleet viimeisinä. Tämä jos mikä herättää kateuden ja kysymyksen:onks tää nyt sit reilua? Koko päivän paiskineet saivat palkkaa luvatun mukaisesti, mutta silti tilanne koetteli oikeudenmukaisuudentajua. Eikö jokaisen pitäisi saada ansionsa mukaan? Pidempään puurtanut on ansainnut vasta aloittanutta enemmän. Eikö?

Yhdelle oikeudenmukaisuuden tajun kanssa kamppailevista duunareista tilan omistaja tokaisee  vastaukseksi pohdintansa: "Ystäväni, enhän minä tee sinulle vääryyttä. Emmekö me sopineet denaarista? Ota omasi ja mene. Tahdon maksaa tälle viimeksi tulleelle saman kuin sinulle, ja kai minä saan omallani tehdä mitä haluan? Katsotko sinä karsaasti sitä, että minä olen hyvä?"

Niin, saako omallaan tehdä mitä haluaa? Onko reilua katsoa karsaasti sitä, joka pitää lupauksensa ja tekee vielä ekstrana päälle hyvää? Vähentääkö yhden osoittama ja toisen kokema hyvä, minun saamaani ansaittua tai ansaitsematonta hyvää? Ärsyttääkö toisen hyvyys, armollisuus?

Elämäntilanteissa, joissa ei voi ostaa ulospääsyä tai mitenkään järkeillä tietä eteenpäin yksin,olemme sen toivon varassa, että joku näkisi ihmisen tilanteen takana, asettuisi puolelle ja osoittaisi armollisuutta. Vertauksen tilan omistaja oli armollinen. Hän olisi voinut toimia toisinkin, muttei tehnyt niin.

Armon edessä paljon tehnyt ja vasta aloittanut ovat samalla viivalla. Armon osoitus on sellaista, mitä ei ole ansaittu muiden, eikä oman itsen silmissä. Se voi ärsyttää, ihastuttaa, tehdä pieneksi, herättää erilaisia tunteita. Jumalan valtakunnan armoa, josta Jeesuksen vertaus kertoo, on vaikea käsittää tuntemiemme ansion värittämien oikeudenmukaisuuden ja reiluuden käsitteiden kautta.  Kaikille kautta linjan samaa Jumalan armon edessä on se, että kaikki ovat yhtä ansiottomia. Ja silti armoa on tarjolla koko porukalle. Onko se sitten reilua ja millä mittarilla? Sen tietänee Jumala.

Erica Stick
vs. seurakuntapastori

Pusula Nummi Sammatti Karjalohja Lohja