Pusulan seurakunnan historiaa

Pusulan talonpojat pyysivät vuonna 1636 tai 1637 piispa Isak Rothoviukselta lupaa oman kappelikirkon rakentamiseen ja kappalaisen palkkaamiseen, sillä Nummen kappelista oli pitkä matka Pusulan pohjoisimpiin kyliin.

Pusulan itsenäistymiskirje on säilynyt Pusulan kirkonkirjassa rovasti Gabriel Tammelinuksen tekemänä kopiona ja kuuluu näin:

"Lectori salutem.

Koska Lohjan kappelin talonpojat, ne jotkaasuvat 2 peninkulmaa itse kappelista, ovat minulta anoneet, että heidän sallittaisiin rakentaa itselleen uusi tupa, jossa ajallaan voitaisiin pitää jumalanpalveluksia ja jumalisia rukouksia, niin en voi kieltää heidän jumalista hankettaan vaan lupaan, että he voivat ryhtyä rakentamaan tätä tupaa. Kehoitan myös niitä, joita asia koskee, että he olisivat heille avuksi eivätkä asettaisi mitään esteitä. Täten Teitä Jumala käskeköön.

Turussa 25 toukokuuta vuonna 1637"

Pusulan kappeli kuului kuitenkin vielä kiinteästi Lohjan emäseurakuntaan. Pusulalaisille oli annettu lupa vain oman kappelikirkon rakentamiseen ja kappalaisen palkkaamiseen.

Ensimmäiset kirkot

Piispan luvan jälkeen rukoushuonetta alettiin rakentaa Pusulaan, ja se valmistui vuonna 1640. Uusi kappelikirkko rakennettiin sopivalle paikalle "Metsäkansan" vanhimpaan ja rikkaimpaan asutuskeskukseen Pusulan kylään, Pusulanjärven läheisyyteen. Pekka Jaakkola muurasi alttarin, kirkkoon ostettiin kirstu ja suomenkielinen Raamattu. Tallinnasta ostetiin vuonna 1665 kirkonkello, ja sille rakennettiin kellotapuli vuonna 1681.

Vanha, 50 vuotta aikaisemmin rakennettu saarnatupa purettiin, ja samalle paikalle rakennettiin 1691–1694 uusi, suurempi kappelikirkko, joka oli käytössä 1800-luvulle asti. Lopullisen itsenäistymisen Lohjan emäseurakunnasta voidaan katsoa tapahtuneen 1677, sillä tästä vuodesta alkavat Pusulan kirkon kassan tilit ja kirkon kirjat.

Kappalaiset

  • Erik Johannis Millerus 1637–1651
  • Jakob Clementson Stigelius 1651–1679 (Jacob ja Henrik hoitivat kappalaisen virkaa hetken aikaa puoliksi)
  • Henrik Eriksson Stenman 1652–1657
  • Erik Stigelius 1680–1712
  • Nils Stigelius 1712–1740
  • Matthias Linelius 1742–1744
  • Balthasar Wijkman 1744–1764
  • Mikael Nobelius 1765–1791
  • Johan Höglund 1792–1828
  • Adam Lundell 1828–1839
  • Karl Fredrik Riedell 1842–1850
  • Vilhelm Ahlroth 1852–1855
  • Henrik Adolf Appelberg 1857–1868

Kirkkoherrat

  • Karl Henrik Lindfors 1888–1904
  • Anton Malakias Havonen 1905–1925
  • Urho Peltonen, valittiin 1926, mutta vaali kumottiin.
  • William Oskari Aarnio e. Grip 1927–1952
  • Olavi Tuulio 1952–?