Karjalohjan kirkko

Yleistä

Henkilömäärä

• 350

Messu sunnuntaisin kello 12.

Pysäköinti

Kirkon pysäköintipaikalla.

Information på svenska

Historiaa

Karjalohjan kirkko on vuonna 1860 valmistunut, harmaakivinen, päätytornillinen pitkäkirkko. Sen on suunnitellut Carl Ludvig Engelin oppilas, lääninarkkitehti Jean Wik. Kirkko on Karjalohjan alueseurakunnan pääkirkko, ja se sijaitsee Karjalohjan kirkonkylässä harjun huipulla. 

Karjalohjan kirkko oli käytössä 110 vuotta, kunnes 21. syyskuuta 1970 salama iski siihen sytyttäen sen palamaan. Palosta jäi jäljelle pelkät seinät sekä hieman pelastettua irtaimistoa, kuten Alexandra Såltinin alttaritaulu nimeltä Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekevät ja raskautetut (1881), kynttiläkruunu, ehtoollismalja, pienempiä tauluja sekä Maija af Ursinin suunnittelemat ja paikallisen seppä Sillanpään takomat kyntteliköt. Kirkon rauniot jäivät suojaamatta 20 vuodeksi.

Vuonna 1987 Museovirasto vaati, että rapautumisen estämiseksi rauniot tulee suojata paremmin. Vuonna 1989 alkoi rahankeruu kirkon katon rakentamiseksi: järjestettiin muun muassa erilaisia hyväntekeväisyyskonsertteja ja myyjäisiä. Jo sortumiskuntoon ehtinyt harmaakivinen kirkko saatiin katettua vuonna 1990, ja 9.6.1991 Helsingin piispa Eero Huovinen vihki kirkon uudelleen käyttöön. Kirkkoa korjattiin 1990-luvulla lahjoitusvaroin, ja uusi tapuli, joka rakennettiin kolmessa osassa, valmistui vuonna 1995.

Karjalohjan seurakunta sai kirkonkellot lainaksi vuosiksi 1970–1977 entisestä Pitäjänmäen kyläkirkosta.