Sammatin kirkko

Yleistä

Henkilömäärä

• 220

Pysäköinti

Kirkon ja seurakuntatalon pysäköintipaikoilla.

Messu

Jumalanpalvelusajat vaihtuvat Karjalohjan ja Sammatin kirkoissa kahden vuoden välein: vuosina 2019-2020 Karjalohjalla 10, Sammatissa 12.

Information på svenska

Historiaa

Sammatin kirkko on Suomen vanhimpia koko vuoden käytössä olevia puukirkkoja. Kirkko rakennettiin Mickel Göranssonin johdolla vuosina 1754-1755.

Sammatista tuli1660-luvulla Karjalohjan kappeli, ja jo silloin sillä oli oma kirkko ja kirkkotarha. Aiemman kirkon kohtalosta ei ole tietoa. Sammatin kirkko on tulipaloilta säästynyt osa Lounais-Suomen keskiaikaisperäisistä ja vaatimattomista pitkäkirkoista. Kirkon vieressä on erillinen kellotapuli, joka rakennettiin vuonna 1763. Tapulin kellot ovat vuosilta 1762 ja 1768. Kirkossa on noin 220 istumapaikkaa, ja sitä ympäröi tunnelmallinen hautausmaa.

Barokkityylinen saarnastuoli on peräisin aiemmasta kirkosta. Kirkon esineistöstä on säilynyt myös kaksi suruharsotettua miekkaa, jotka ovat nykyisin Kansallismuseon kokoelmissa.  Kirkon urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas vuonna 1968. Uruissa on 11 äänikertaa. Alttaritaulun "Kristus ehtoolliskalkki kädessään seisomassa maapallon päällä" on maalannut Adolf von Beckerin vuonna 1883. Taulun kirkkoon on lahjoittanut Elias Lönnrot

Sammatin hautausmaalla lepäävän Elias Lönnrotin hautaa koristaa loppiaista kuvaava tähti. Lönnrotin tekemistä virsistä suurin osa oli loppiaisvirsiä. Tähti kuvastaa myös Lönnrotia itämaan tietäjänä, joka kokosi itäisiltä mailta Kalevalan ja Kantelettaren Suomen kansalle.

Lönnrotin obeliskin mallinen hautakivi on näkyvä maamerkki. Obeliskissa on myös kantele. Lönnrot keräsi perimätiedot kanteleen rakentamisesta ja kehitti konserttikanteleen mallin.

Hautamuistomerkin on pystyttänyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seura helatorstaina vuonna 1886.