Sammatin kirkko

Yleistä

Henkilömäärä

• 220

Pysäköinti

Kirkon ja seurakuntatalon pysäköintipaikoilla.

Esteettömyys

Esteetön kulku kirkkoon on sivuovesta.

Esteetön WC sijaitsee yleisövessojen yhteydessä hautausmaan huoltorakennuksessa, aivan kirkon läheisyydessä, pysäköintialueen puolella.

Jos tarvitset tietoa esteettömyydestä tai apua kirkkoon saapumiseen, ota yhteyttä seurakuntamestariin, p. 044 328 4367.

Messu

Jumalanpalvelusajat vaihtuvat Karjalohjan ja Sammatin kirkoissa kahden vuoden välein: vuosina 2021–2022 jumalanpalvelukset pidetään Sammatissa klo 10 ja Karjalohjalla klo 12.

Information på svenska

Historiaa

Kirkko

Sammatin kirkko on Suomen vanhimpia ympäri vuoden käytössä olevia puukirkkoja. Kirkko rakennettiin Mickel Göranssonin johdolla vuosina 1754–1755.

Sammatista tuli 1660-luvulla Karjalohjan kappeli, ja jo silloin sillä oli oma kirkko ja kirkkotarha. Aiemman kirkon kohtalosta ei ole tietoa. Sammatin kirkko on yksi Lounais-Suomen tulipaloilta säästyneistä keskiaikaisperäisistä, vaatimattomista pitkäkirkoista. Kirkon vieressä on erillinen kellotapuli, joka rakennettiin vuonna 1763. Tapulin kellot ovat vuosilta 1762 ja 1768. Kirkossa on noin 220 istumapaikkaa, ja sitä ympäröi tunnelmallinen hautausmaa.

Esineistö

Saarnatuoli

Barokkityylinen saarnastuoli on peräisin aiemmasta kirkosta ja on todennäköisesti valmistettu ennen 30-vuotista sotaa (1618–1648). Perimätiedon mukaan saarnastuoli on tullut Sammattiin sotasaaliina.

Miekat

Kirkon esineistöstä on säilynyt myös kaksi suruharsotettua miekkaa, jotka ovat nykyisin Kansallismuseon kokoelmissa.  

Urut

Kirkon urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas vuonna 1968. Uruissa on 11 äänikertaa.

Alttaritaulu

Alttaritaulun "Kristus ehtoolliskalkki kädessään seisomassa maapallon päällä" on maalannut Adolf von Beckerin vuonna 1883. Taulun lahjoitti kirkkoon Elias Lönnrot menetettyään nuorimman tyttärensä Teklan vuonna 1879. Taulussa on Vapahtaja turkoosinsinisessä viitassa, ehtoolliskalkki oikeassa kädessään ja maapallo astinlautana.

Elias Lönnrot

Sammatin hautausmaalla lepäävän Elias Lönnrotin hautaa koristaa loppiaista kuvaava tähti. Lönnrotin tekemistä virsistä suurin osa oli loppiaisvirsiä. Tähti kuvastaa myös Lönnrotia itämaan tietäjänä, joka kokosi itäisiltä mailta Kalevalan ja Kantelettaren Suomen kansalle.

Lönnrotin obeliskin mallinen hautakivi on näkyvä maamerkki. Obeliskissa on kantele; Lönnrot keräsi perimätiedot kanteleen rakentamisesta ja kehitti konserttikanteleen mallin.

Hautamuistomerkin pystytti Suomalaisen Kirjallisuuden Seura helatorstaina vuonna 1886.

Lattian alle hautaaminen

Sammatissa haudattiin vainajia myös kellotapulin lattian alle aina 1840-luvulle asti - vielä 40 vuotta sen jälkeen, kun kirkon lattian alle hautaaminen kiellettiin koko maassa terveydellisistä syistä (1785). Vasta 1840-luvulla otettiin käyttöön kirkon vieressä oleva hautausmaa.

Kellotapuli

Kellotapulin ja siinä sijaitsevan ruumishuoneen on rakentanut Arvelan talon isäntä Erik Stenström vuonna 1763.