Hyppää sisältöön

Nummen vanha kirkko

Todennäköisesti Nummelle rakennettiin pieni seutukirkko jo 1500-luvun puolivälissä. Paikka oli luultavasti sama kuin missä vuonna 1639 valmistunut Nummen puukirkkokin sijaitsi: vanhalla hautausmaalla lähellä lainajyvästön viljamakasiineja. Vielä 1600-luvun alussa Nummen kappelia kutsuttiin Pyhän Jaakon kappeliksi. Katolinen nimi oli säilynyt yli uskonpuhdostuksen. Tuolloin Nummi muodosti yhdessä Pusulan kanssa yhteisen Ylä-Lohjan kappelin, jonka kirkkona toimi Pyhän Jaakon kirkko.

Aluksi ensimmäinen kirkko oli niin kutsuttu kylmäkirkko eli pelkkä saarnapaikka kera hautausmaan ilman pappilaa. Nummen kappeliin Lohjalta saarnaamaan saapuvien pappien ylläpidosta huolehti lukkari, joka asui lainajyvästön vieressä sijaitsevassa Lukkarin talossa. Talo toimii nykyisin Nummen kotiseutumuseona.  Nummen kappalainen Henrik Talpaeus kertoi vuonna 1695, kuinka seurakunta on tilan "ikimuistoisina aikoina lahjoittanut kirkolle sillä ehdolla, että papit, erityisesti kirkkoherra, kun heidän on tultava kappeliin pitämään jumalanpalveluksia, saisivat ylöspidon".

Varankeruu

Vuonna 1631 kerättiin jokaiselta pitäjän talolta kirkon rakentamista varten 4 äyriä rahaa, 6 kappa jauhoja ja 2 naulaa hamppua ja koko pitäjältä yhteensä 14 tynnyriä tervaa ja 4 leiviskää rautaa. Kattotuoleja varten saatiin koko pitäjästä kokoon 65 taalaria ja 24 äyriä. Rakennusmestarin palkkaamiseen saatiin 12 tynnyriä ja 12 kappaa jauhoja, leiviskä voita, leiviskä ja 12 naulaa lihaa, olutta sekä kappalaiselle, herra Thomakselle ruokapalkkaa tynnyri jauhoja.

Rakentaminen ja arkkitehtuuri

Yli-Immolan rusthollari, jahtivouti, nimismies ja kirkkoväärti Karl Remanen valvoi rakentamista. Välikatto valmistui vuonna 1639, ja samana vuonna Pekka Jakova ja Martti Lukkari muurauttivat alttarin. Röhkölän Tuomas Krami valmisti torniin tarvittavat hirret ja naulat. Kun vielä oli tehty piispan penkki, oli kirkko valmis. Kirkon rakentamiseen osallistuivat sekä Nummen että Pusulan talonpojat. Kirkko sijaitsi vanhalla hautausmaalla nykyisen pääkäytävän suuntaisena siten, että alttari ja kuoriosa olivat itäpäässä, perimätiedon mukaan sillä paikalla, jossa nyt on Ilmoniusten sukuhauta. Kirkko oli penkkijärjestysluettelon mukaan arvioitu noin 500 hengen kokoontumispaikaksi. Lehterit olivat kummallakin sivulla. Kirkon ulkopuolella sijaitsi kellotapuli.

Kirkon rappio

Vanha puukirkko oli 1700-luvun lopulla huonossa kunnossa, vaikka sitä oli moneen kertaan korjattukin. Esimerkiksi kirkon välikatto oli laho ja vuotava ja ikkunat vanhat ja rikkinäiset. Kirkon kerrotaan muutenkin olleen niin huonossa kunnossa, ettei sen sisällä voinut turvallisesti liikkua. Vanha puukirkko oli seurakunnan väkiluvun kasvaessa myös käynyt ahtaaksi. Kirkosta on tänä päivänä jäljellä enää vanha kivinen sakaristo, jota käytetään ruumishuoneena. Nykyisen kivikirkon sisällä oleva keskiaikainen puinen krusifiksi löytyi vanhan sakariston vintiltä.