Lohjan seurakunta 700 vuotta! Pyhän Laurentiuksen messu keskiaikaisissa tunnelmissa

Pyhän Laurentiuksen messu Turun hiippakunnan liturgian Missaele Aboensen 1488 mukaan pidettiin Lohjan Pyhän Laurin kirkossa 10.4.2023. Liturgia Ismo Turunen, vokaaliyhtye Schola Gregoriana Aboensis, joht. Roope Gröndal, kanttorina Atte Tenkanen. Mukana myös messukappalainen Simo Jouhi, kirkkoväärtit Päivi Laurila, Niko Mikkonen, ja Kirsi Valkeapää. Liturgian rekonsturointi Markku Koponen.

Miten lohjalaisten esivanhemmat kokivat ja elivät ehtoollisjumalanpalveluksen eli messun 500 vuotta sitten, sitä emme voi tietää. Pyhän Laurentiuksen messu, joka järjestetään Lohjan seurakunnan 700-vuotisjuhlavuoden kunniaksi, pyrittiin kuitenkin viettämään pääpiirteissään samalla tavoin.

Pyhän Laurentiuksen messukaavan on rekonstruoinut Missale Aboensesta Markku Koponen. Hän on tehnyt myös käsiohjelman pohjaversion. Missale Aboensen messussa kiehtoo Ismo Turusta sen välittämä mysteeri.

"Puoliääneen latinan kielellä toimitettu messu sulkee pois keskittymisen puheeseen. Oleellista on Pyhän läsnäolo. Ihminen on läsnä hyvineen ja pahoineen. Hän on hyväksytty omana itsenään", kuvailee Turunen messun syvintä olemusta.

Ensimmäisen keskiaikaisen messun Turunen piti Siuntiossa vuonna 1997. Sytykkeenä oli halu toimittaa sellainen messu, jota Siuntion Pyhän Pietarin keskiaikaisessa kirkossa oli pidetty kirkkohuoneen ”lapsuuden” aikana.

"Löysimme asiaa tuntevat tahot Helsingin Pyhän Henrikin katedraaliseurakunnan piiristä", Turunen mainitsee.

Hän on tehnyt messun seurakunnan kuoron Verbi Dei sonon kanssa kymmenkunta kertaa muun muassa Siuntiossa, Turun tuomiokirkossa, Hollolan Pyhän Marian kirkossa, ja kerran aiemmin myös Lohjan Pyhän Laurin kirkossa.

Keskiajalla jumalanpalveluskieli oli latina. Osa messusta vietetään kuitenkin suomeksi.

Katolisessa messussa ihminen lepää kaikilla aisteillaan kirkon pyhässä tilassa, jonka seinistä kaikuu papin ja kuoron gregoriaaninen resitaatio, puhelaulu.

"Pyhään sakramenttiin etenevän liturgisen toiminnan kautta pyhä on läsnä. Seurakuntalainen voi lähteä kirkosta omaan arkeensa hyväksyttynä, ruumista, sielua ja henkeä koskettaneen siunauksen varassa", Turunen toteaa.

Lohjan Pyhän Laurin kirkko on aikanaan rakennettu niin, että puhelaulu sekä kanttorin ja kuoron laulu saavat katoista ja seinistä hyvän tuen ja koskettavat läsnäolijoiden tunteita ja soluja.

Lohjan kirkko on omistettu Pyhälle Laurentiukselle. Laurentius esiintyy ensi kerran Turun hiippakunnan kalenterissa 1347 ja sitten Missale Aboensessa, Turun hiippakunnan virallisessa messukirjassa. Laurentiuksen juhla 10.8. oli yleinen kansanjuhla.

Messun musiikki on peräisin keskiajan suomalaisista käsikirjoituksista ja Missa de Angelis‑kokoelmasta. Gregoriaaninen musiikki perustuu kuitenkin paljon vanhempaan perintöön.  Messun lopuksi pappi siunaa seurakunnan tehden ehtoollisleipälautasella eli pateenilla kolme ristinmerkkiä:

"Benedictio Dei Patris + omnipotentis et Filii + et Spiritus + Sancti descendat super vos et maneat semper. Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan ja Pojan ja Pyhän Hengen siunaus laskeutukoon teidän päällenne ja pysyköön aina kanssanne."

Tarkoituksena on, että pyhä messu ei jäisi läsnäolijoille vain historialliseksi esitykseksi, vaan olisi jonkinlaisesta outoudestaan huolimatta koskettava jumalanpalvelus.

toimittanut ja kuva Leena Anttila