Lohjan kirkkovaltuusto hyväksyi kokouksessaan 26.11. ensi vuoden talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2025–2027. Laajan perustoiminnan lisäksi seurakunta panostaa strategiansa mukaisesti lapsiperheisiin, nuoriin ja viestintään. Talousarvio on alijäämäinen ja taloutta täytyy jatkossa sopeuttaa.

Lohjan seurakunta kehittää lasten, nuorten ja perheiden toimintaa jatkossa yhtenä kokonaisuutena. Tavoitteena on, että lapset, nuoret ja aikuiset voivat elää kristittynä seurakunnan yhteydessä itselleen sopivalla tavoilla. Jatkossa tullaan mm. tarjoamaan enemmän säännöllistä iltatoimintaa ja panostamaan sosiaaliseen mediaan. Palkittu Hit Point -pelitoiminta jatkuu yhteistyössä kaupungin nuorisotoimen kanssa.

Rippikoulu kuuluu ensi vuonna yli 450 lohjalaisperheen elämään. Lohjan rippikouluissa tehdään töitä sen eteen, että nuoret tulevat kuulluiksi ja kokemus on turvallinen ja antaa kokemuksen ilosta ja pyhyydestä.  Ryhmiä on kaikkiaan 24. Työntekijöiden lisäksi rippikoulun mahdollistaa iso joukko isosia, jotka kaikki koulutetaan tehtäväänsä. Rippikoulujen lisäksi myös muuhun leiritoimintaan panostetaan.

Viestintä on seurakunnan keskeinen kehittämisalue. Tavoitteena on, että seurakunnan näkyvyys ja tunnettuus kasvaa, jotta yhä useampi löytää seurakunnan palveluiden ja sanoman äärelle. Ensi vuonna visuaalisen ilmeen yhtenäistäminen jatkuu, seurakuntalehti Lohkare uudistetaan ja sosiaalisen median tavoittavuutta parannetaan.

Yksi ensi vuoden yhteisiä painopisteitä on ympäristö ja vastuu luomakunnasta. Seurakunta on hakemassa kirkon ympäristödiplomia ja liittyy sen myötä koko kirkon tavoitteeseen kohta hiilineutraaliutta.

Talousarvio on alijäämäinen, tuleville vuosille sopeutustarve

Vuoden 2025 talousarviossa Lohjan seurakunnan kirkollisverotulojen ja valtionrahoituksen yhteismääräksi arvioidaan yhteensä 10 385 000 euroa, josta kirkollisverotuloja on 9,6 miljoonaa ja valtion osuus 790 000 euroa.
Ensi vuoden toimintakulut ovat talousarviossa 11,15 miljoonaa. Seurakunnan työ on valtaosin ihmisten kohtaamista, mikä näkyy myös budjetissa. Henkilöstökulut ovat yhteensä 6,7 miljoonaa euroa, mikä on 69 % kirkollisverotuloista ja 60 % käyttötalousmenoista​.

Kiinteistötoimen käyttötalouden nettokulut ovat talousarviovuonna n. 2,5 miljoonaa euroa. Kiinteistöjen korjausvelan hallitsemiseksi lähdetään ensi vuonna laatimaan kiinteistöstrategiaa. Tavoitteena on ohjata kiinteistöjen hallittua karsimista siten, että seurakunnan käytössä on tulevaisuudessa vain toiminnan vaatimia tiloja. Kiinteistöstrategia tulee koskemaan n. 80–90 seurakunnan omistamaa rakennusta ja kiinteistöä.

Investointeihin on varattu ensi vuodelle 1,3 miljoonaa euroa. Näistä suurimpia ovat Saarikon leirikeskuksen kehittäminen (550 000 euroa), Pusulan seurakuntatalon ilmanvaihdon uusiminen (260 000 euroa), Metsolan hautausmaan muistolehdon rakentaminen (150 000 euroa), Sammatin hautausmaan huoltorakennuksen laajennus (150 000 euroa) ja Virkkalan hautausmaan kompostointi- ja läjityskenttä (100 000 euroa).

Talousarvioehdotus osoittaa 1,3 miljoonaa euroa alijäämää. Tulevina vuosina seurakunnan taloutta tullaan tasapainottamaan.

Seurakunnassa oli syyskuun 2024 lopussa n. 29 350 jäsentä. Työntekijöitä on 115, joista vakinaisia 103. kesäaikaan seurakunnassa on lisäksi noin 40 kausityöntekijää hautausmailla ja rippikouluissa sekä vajaat 30 nuorta kesätöissä hautausmailla ja tiekirkko-oppaina.