Surussa ja kriisissä

Me kaikki voimme joutua kriisiin erilaisten elämäntilanteiden tai jonkin järkyttävän tapahtuman seurauksena. Läheisen ihmisen kuoleman aiheuttama suru tai jokin muu menetys voi kohdata ketä tahansa.

Mielen täyttää järkytys, hämmennys, epätoivo tai syyllisyys, pelko, viha ja häpeä. Kaikki tunteet ovat mahdollisia. Kriisin kulku ja surun kanssa eläminen on jokaiselle yksilöllistä ja henkilökohtaista. Elämän jatkumisen kannalta on tärkeää, että ajatuksistaan ja tunteistaan voi puhua jollekin turvalliselle ja luotettavalle ihmiselle, vaikka omalle läheiselleen. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista.

Diakoniatyöntekijät ja papit tarjoavat henkilökohtaista keskusteluapua surun keskellä.

Sururyhmästä apua läheisen menettäneelle

Seurakunta järjestää äskettäin läheisensä menettäneelle sururyhmän, jossa on mahdollista puhua ja vaihtaa kokemuksia menetykseen liittyvistä asioista kaksi kertaa vuodessa syksyllä ja keväällä. Sururyhmään voi osallistua, kun läheisen kuolemasta on kulunut noin kolme kuukautta.

Seuraava sururyhmä alkaa syksyllä 2019. Lisätietoja ryhmästä, kokoontumispaikasta ja alkamisajasta antavat ryhmää ohjaavat diakoniatyöntekijä Tanja Mäkelä ja
pastori Erika Stick.

Kun kuolema koskettaa

Kuolin viestin vastaanottaminen on usein pysähdyttävää. Tieto rakkaan ihmisen kuolemasta kohtaa kokonaan ihmisen, se tuntuu kehossa ja mielessä. Usein hetki jää monen mieleen terävänä. Joskus se voi olla helpotus, pitkän sairauden jälkeen, toisinaan se on luonnollinen pitkän ja hyvän elämän jälkeen, toisinaan se on epäoikeudenmukainen ja mahdottomuus. Kuitenkaan kuolemaa ei kukaan meistä voi välttää. Se koskettaa meitä kaikkia elämäämme eri vaiheissa.