Ystävyysseurakunnat

Lohjan seurakunnalla on kaksi omaa ystävyysseurakuntaa: Unkarin Budapestissa Köbanyan seurakunta sekä Viron Sakun Pyhän Tuomaan seurakunta.  Ystävyysseurakuntatoiminta on seurakunnan ja ennen kaikkea seurakuntalaisten yhteydenpitoa ystävyysseurakuntien ja sen jäsenten kanssa, esirukousta heidän puolestaan sekä seurakuntien taloudellista tukemista. Lähes kaikki ystävyysseurakuntatoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja on omakustanteista. 

Lohjan seurakunnassa ystävyysseurakuntatyölle on ominaista keskinäiset vierailut: lohjalaiset käyvät Sakussa ja Köbanyassa, sakulaiset ja köbanyalaiset Lohjalla. Majoittuminen Lohjalla tapahtuu useimmiten kodeissa, joissa tunnelma on lämmin ja kodikas.

Kutsumme kaikkia lohjalaisia rukoilemaan ystävyysseurakuntiemme puolesta Virossa ja Unkarissa!

Köbanyan luterilainen seurakunta Unkarin Budapestissa on ollut Lohjan seurakunnan ystävyysseurakunta kauimmin, vuodesta 1988. Tutustu seurakunnin omiin verkkosivuihinLinkki avautuu uudessa välilehdessä sekä YouTube-kanavaanLinkki avautuu uudessa välilehdessä.

Sakun seurakunta Virosta tuli Lohjan seurakunnan ystävyysseurakunnaksi pian perustamisensa 2013 jälkeen. Seurakunnalla on oma Facebook-sivuLinkki avautuu uudessa välilehdessä sekä YouTube-kanavaLinkki avautuu uudessa välilehdessä. Sakun seurakunta sai uuden Tuomaan kirkon jouluna 2020 sekä mm. uudet kirkonkellot syksyllä 2022.

Lohjan seurakunnan ystävyysseurakuntatoimintaa koordinoi Pusulan alueseurakunnan aluepappi Sampo Luukkonen p. 044 539 3939, sampo.luukkonen@evl.fi.

 

Köbanyan kirkko.
Köbanyan kirkko.

 Budapest-Kőbánya 2022 február 18.

Drága Finn Barátaink Lohjában és a környékbeli egyesült egyházközségekben Pusulában, Nummiban, Karjalohjában, Sammattiban!

A fenti fényképet tegnap készítette lányom, Benkóczyné Csepregi Mária, amikor délután kislányát, Emmát vitte haza az óvodából. Hirtelen jött zápor után az előbújó nap megvilágítja templomunk tornyát és feltűnik felette a szivárvány íve.

A szivárvány a reménység és a szövetség szimbóluma. A reménységre most abban a vonatkozásban is gondolok, hogy csak remélni tudom, hogy hosszas hallgatásunk idején a levelek hiányában nem bántottunk meg benneteket. Szeretném leírni, hogy sokkal többször gondolunk rátok, mint ahányszor ennek jelét adjuk levélben, emailben, telefonhívásban. (A levelek írása egyik nagy gyengeségünk. Nekem személy szerint az ünnepnapokhoz, Karácsonyhoz, Újévhez kapcsolódó üdvözletek az elmúlt évben nem mennek. Talán e levelek írása ellen is vakcinát kaptam…) Az elmúlt évek koronavírus járványai nem tették lehetségessé személyes látogatásaitokat, ami nekünk is nagyon hiányzott. Nagy élmény lesz, ha az idén, 2022-ben el tudtok jönni Budapestre, és személyesen is találkozhatunk.

Sokan voltak betegek a gyülekezetünkben a járvány idején, voltak akik meghaltak. Magyarországon 44000 ember halt meg, ami azt jelenti, hogy egy várossal csökkent a lakosság száma. Valószínűleg sok mindent kellett volna másképp csinálni…

Nagyon köszönjük a testvérgyülekezetünk hűséges, szerető támogatását, ami imádságban, kapcsolatok, barátságok szövődésében, szellemi és anyagi támogatásban is folyamatosan megnyilvánul. Még a jelenlegi nehéz időkben is kaptunk tőletek adományokat, amit hálásan köszönünk.

A kőbányai gyülekezeti életben az elmúlt két évben sok nehézséget jelentett a vírus. Az istentiszteletek, hétköznapi bibliaórák hosszú időn át csak online voltak megtarthatóak, ami nagyon megnehezítette a kapcsolattartást, különösen az idősebb embereknek. Voltak, akik sok időt áldozva rendszeresen telefonon hívták azokat, akik nem használnak internetet, és a szenior bibliakör tagjainak telefonon közvetítették a bibliaórákat. Az istentiszteleteken most is maszkot használunk, és keveset énekelünk, minden kiválasztott énekből csak egy versszakot. Hiányzik már, hogy többet énekeljünk.

A hagyományos pünkösdi időpont helyett az elmúlt évben október 31-én, reformáció ünnepén volt a konfirmáció. Két felnőtt és hat fiatal konfirmált. A fiatalok lelkesen járnak az ifjúsági órákra.

A konfirmációról készült fényképet itt láthatjátok.

A nyári ifjúsági táborokban nagy élmény volt a résztvevőknek együtt lenni. A táborok megszervezéséhez is felhasználtuk lohjai barátaink anyagi segítségét.

Szeretettel gondolunk rátok, és várjuk a budapesti találkozást! Isten áldjon és őrizzen benneteket!

A Kőbányai Gyülekezet nevében üdvözlettel: Csepregi Gyula

Kuva konfirmaatiojuhlasta. Az idő múlásával, kezdettel, véggel, alfával, omegával kapcsolatban feleségem, Márta a Kőbányai Harangszóban írta:

„ vannak számunkra rejtett kezdetek az életünkben. Nem tudhatjuk, mikor érkezik meg a tavasz, melyik órában fogant a gyermekünk, vagy mikortól burjánzik bennünk a rosszindulatú sejt, mely majd a halálunkat okozza.

     Készülünk azért. Várhatjuk a tavaszt, reméljük, hogy születik gyermekünk, és tudjuk, hogy meg fogunk halni. Ezeket a számunkra ismeretlen folyamatokat bizalommal helyezhetjük annak a kezébe, aki maga a kezdet és a vég. Az örökkévalóságban nem idő van, hanem jelenlét. Annak a Szeretetnek a jelenléte, aki azt ígérte, hogy velünk lesz a világ végezetéig. Hiszem, hogy valahogy azon túl is.”

Budapest-Kõbánya 18. helmikuuta 2022

Rakkaat ystävät Lohjalla ja alueseurakunnissa Pusulassa, Nummella, Sammatissa ja Karjalohjalla!

Tyttäreni Benkóczyné Cepregi Mária otti yllä olevan kuvan hakiessaan iltapäivällä oman tyttärensä Emman kotiin lastentarhasta. Rankan sadekuuron jälkeen piilossa ollut aurinko valaisi yhtäkkiä kirkkomme tornin ja muodosti sen yläpuolelle sateenkaaren.

Sateenkaari on toivon ja liiton tunnusmerkki. Toivo on mielessäni siksi, että voin vain toivoa ettemme me pahoittaneet teidän mieltänne pitkähköllä kirjevaikenemisellamme. Haluan kertoa, että olemme usein ajatelleet teitä. Joitakin merkkejä olette saaneet kirjeessä, e-mailissä, puhelimessa. (Kirjeiden kirjoittaminen on suuri puutteemme. Minulle itselleni kävi näin kuluneen vuoden juhlien aikaan, jouluna, uudenvuoden aikaan, Olenkohan saanut rokotteen myös kirjeiden kirjoittamista vastaan…) Kuluneena koronapandemian aikana henkilökohtaiset tapaamiset eivät ole olleet mahdollisia. Olemme kaivanneet niitä kovasti. Olisi todella hauskaa, jos te tänä vuonna 2022 voisitte tulla luoksemme Budapestiin, ja me voisimme tavata kasvokkain.

Seurakunnassamme moni on sairastanut koronan, joitakin kuolemantapauksiakin on sattunut. Unkarissa on kirjattu 44000 koronakuolemaa, mikä vastaa keskikokoisen kaupungin asukaslukua. Varmaan moni asia olisi täytynyt voida tehdä toisin…

Runsaat kiitoksemme ystävyysseurakunnallemme uskollisesta ja rakkaudellisesta tuestanne, jota olemme kokeneet rukouksessa ja ystävien yhteydenpidossa, henkisessä ja aineellisessa tuessa, mikä sekin on katkeamatta jatkunut. Tänä vaikeana aikanakin olemme saaneet teiltä lahjoja, joista haluamme kiittää sydämellisesti.

Virus on aiheuttanut Kõbányan seurakunnan elämään menneen kahden vuoden aikana paljon vaikeuksia. Jumalanpalvelukset ja raamattutunnit olivat pitkän ajan kuluessa mahdollisia vain streemattuina. Se aiheutti ongelmia erityisesti ikääntyneille seurakuntalaisille. Jotkut vapaaehtoiset antoivat runsaasti aikaansa soittamalle heille, joilla ei ollut tietotekniikkaa käytössään. Seniorien raamattupiirikin toimi puhelimitse. Nyt käytämme kirkossa maskeja, ja me laulamme valituista virsistä vain yhden säkeistön. Kaipaamme kovasti useampia säkeistöjä.

Perinteisen helluntaina tapahtuvan konfirmaation asemesta tämä juhla pidettiin viime vuonna reformaation päivänä 31. lokakuuta. Silloin konfirmoitiin kaksi aikuista ja kuusi nuorta. Nuoret käyvät ahkerasti nuorten tunneilla.

Kesäinen nuortenleiri oli nuorille valtava elämys. He nauttivat yhdessäolosta. Leirin järjestämisen teki mahdolliseksi lohjalaisten ystävien taloudellinen tuki.

Márta-vaimoni kirjoitti seurakuntamme lehteen aikojen muuttumiseen, alkuun ja loppuun alfaan ja omegaan liittyen:

”elämässämme on lukuisia salattuja alkuja. Emme voi tietää, milloin kevät koittaa, millä hetkellä lapsemme saa alkunsa, tai milloin pahanlaatuinen solu alkaa meissä lisääntyä aiheuttaen lopulta kuoleman.

Me valmistaudumme. Voimme odottaa kevättä. Toivomme, että lapsemme syntyy, ja tiedämme, että aikanaan kuolemme. Voimme antaa kaikki nämä tapahtumat, jotka eivät ole meidän tiedossamme, luottamuksella siihen käteen, joka itse on alku ja loppu. Iankaikkisuudessa ei ole aikaa, vain nykyisyys. Tässä Rakkaudessa on lupaus, että Hän on kanssamme maailman loppuun asti. Uskon että vielä sen jälkeenkin.”

Ajattelemme teitä lämpimästi, ja me odotamme jo kovasti tapaamista Budapestissa.

Jumala siunatkoon ja varjelkoon teitä.

Kõbányan seurakunnan puolesta tervehtien

Gyula Csepregi                                     

Käännös Irja ja Hannu Laasio

 

JOULUTERVEHDYS KÖBANYASTA 2021:

Köbanjan seurakunnan jouluksi 2021 ilmestyneen lehden pääkirjoitus                      

Alkajaisiksi

Tämäkin vuosi on ollut vaikea. Maailmamme on perinpohjin muuttunut, jokapäiväiseen elämäämme vaikutti moni asia yhtä aikaa: pandemia, poliittiset välikohtaukset, talouden epävarmuus, tulevaisuuden epävarmuus.  Mikä oli vuosikausia näkyvissä, särkyi meidän nähtemme. Katsomme sitä lähes voimattomina.

Mitä me nyt eniten tarvitsemme? Mitä olisi se, mitä tänä jouluna pyytäisimme? Enemmän yhteisöllisyyttä, herkempää yhteistunnetta, vielä enemmän tapaamisia, enemmän mahdollisuutta keskusteluun, laatuaikaa? Ehkä sitä, etteivät säihkyvät ja tuoksuvat joulukoristeet häikäisisi tänä vuonna silmiämme, vaan toive siitä, että kokoontuisimme yhä lähemmäksi Beetlehemin lapsen luo,

Muutamia viikkoja sitten sain tämän kuvan. Taiteilija ei käyttänyt ”pyhän” kuvaamiseen hienostuneita enkeleitä, vaan sellaista, mitä hän sattui löytämään, joka kodista löytyvää, roskikseen heitettyä kuitupussia, pahvilaatikkoa. Hän näki luovalla silmällään mahdollisuuden valmistaa jätteestä ”pyhän” kuvan. Siinä on etualalla Maria halaamassa pikkuistaan ja taka-alalla, alustana, ristin todellisuus tervehtii meitä, ettemme unohtaisi sanomaa: ”niin paljon rakasti Jumala maailmaa, että hän antoi ainoan Poikansa…” Hän antoi, että hän uhraisi henkensä, hän syntyi ihmiseksi. Hän antoi, että hän antaisi elämänsä, jotta me saisimme elämän,

Hänen lunastuksensa, niin hän antaa elämän, se on hänen mittaamattoman arvokas lahjansa. Mitä me voimme kuvitella antavamme toisillemme, josta kuitenkin tulee jätettä, mitä se voisikaan olla. Ehkä on parempi, jos roskasta tehty Maria ja vastasyntynyt lapsi katsoo meitä, kuin että silmämme olisivat jääneet led-valojen loisteeseen, ja vain se olisi meidän juhlamme.

Me tarvitsemme juhlimista ja juhlia, Kirkkomme olivat viime vuonna suljettuina ja odotimme kaivaten kohtaamisiamme. Sitten paikat aukenivat, ja saimme taas halata toisiamme.

Köbanjan seurakunnan pappina tämänvuotinen uskonpuhdistuksen juhla oli määräävin kokemukseni; kuusi nuorta ja kaksi aikuista antoi todistuksen tiedoistaan astumalla alttarin eteen ja he kaikki tulivat yhdessä seurakunnan täysjäseniksi.

Adventin ajan tärkeä seurakunnallinen tapahtuma oli, kun seurakunnan vanhimmiston kokouksessa valittiin uusi henkilö miestyön johtoon. Vapautuneeseen toimeen tuli László Pál Regõs.

Voimme olla kiitollisia energisestä, päätoimisesta uskonnon opettajastamme Kustra Nikolett Szabadosista. (Ennen Péter-pastorin piti itse käydä useassa koulussa pitämässä uskonnon tunteja, käänt. huom,)

Vuodesta 2022 on tulossa täyden toiminnan ja palvelun vuosi. Meillä on jo suunnitelmia: seurakuntasaliimme ja kirkkoomme tulee joitakin uudistuksia. Suunnittelemme myös seurakuntamme tilaisuuksia.

Mitä toivoisemme itsellemme? Miten toteuttaisimme toiveemme? Todella! Ehkä ennen kaikkea sitä, että pääsisimme rauhattomuudesta ja sairaudesta, sekä että usko ja hyvä tahto voittaisivat. Lisääntyköön nöyryys elämässämme , niin että voisimme luottaen sanoa ja rukoilla ”Tapahtukoon sinun tahtosi”,  vuoden jokaisena päivänä.

Rakas lukija. Uusi vuosi osoittaa tietä jokaiselle ”vastaanottavalle”, syleilevälle”, pysyvälle”, ”pitävälle” seurakuntalehtemme seuraavien kirjoitusten suuntaan tällä sanalla: Jeesus Kristus sanoo: Sitä joka luokseni tulee minä en aja pois. (Joh. 6:37)

Péter Benkóczy

(Käänt. Irja ja Hannu Laasio)

 

 

Dear friends abroad!

First of all, thank you for our contact points in 2022, and a blessed 2023 to You!

I am very thankful for our friends «out there», who take part in our work through prayers, good thoughts and ideas - or support! I am sorry that the greeting I had hoped to write in December is sent in January…

But maybe it is a good day to send this delayed «Christmas greeting» still, as our congregation just yesterday was receiving Ukrainian refugees living in Saku, who had an Ukrainian Christmas meal party with our diaconal team in the church. This was just the last of several Ukrainian evenings that we have had this year.

The Christmas tree we had inside the church hall was cleaned away by the 6.thLinkki avautuu uudessa välilehdessä of January, but the Christmas tree outside is still shining with its lights. It will probably stay there until the start of February. It lightens up and... on the 2.nd of February we will be celebrating Candlemas (Küünlapäev, Kyndelsmesse), the day when the little baby Jesus was presented in the Temple. 

This is also our congregation's birthday! We were 12 grown-up EELC members who signed up with a wish to establish the EELC Saku St. Thomas Congregation on the 2.nd of February 2013. The Lord is good, he has blessed us a lot, and today we have 206 people – small and big - at the membership list! And we have even been able to build a modern, sacral church for the congregationl!

By the way, this year's birthday is our anniversary: We are already becoming 10 years old as an independent congregation! (the Christian work in Saku in modern time started already in 1994).

We are celebrating this with a "birthday week" in the beginning of February: A party first and foremost for the congregation members on the 2.nd of February. Bible lesson with Allan Kroll on the theme "Freedom" on the 3.rd of February - and music of course. A church concert with the Saku Mandoline ensemble on the 4.thLinkki avautuu uudessa välilehdessä of February. And a service with bishop Joel Luhamets and guests on Sunday the 5.thLinkki avautuu uudessa välilehdessä of February (11 o clock).

You are heartly welcome to any of the happenings! I will be happy if I get an idea if you are planning to come! :)

We hope you are doing well! For us, we have many joys and some challenges.
One challenge is to find ways to get income to continue the church building and develop the congregation work in an economically difficult time. Our special goal for 2023 is to finish the children and youth rooms and to "move the youth work to the ground level". Another challenge is getting a new church foundation board in place, as Juhan Talpsepp - who has been a very important leader here - would like to step down and let new people take over.

It is a great joy that there have been many people in Saku church this autumn, attending the main services and the "children's church" in the church basement. That there were so many people - of all ages - taking part in the confirmation course and being baptized and confirmed in 2022. The start of a «junior work» for tweens. That we could receive around 275 Saku kindergarten children and teachers to a "Christmas gospel experience walk" in the church. We have also seen things to be joyful for in the diacony and youth work sector, and are happy that the church bells are finally in the tower and that we have had some other progress in church building also in 2022.
Let us pray for each other, that the Lord will fulfill his plans with us in 2023! I hope we will meet – already in February, or another time! Until then, be blessed!

 

Yours in Christ,

Magne Mølster

Pastor of the EELC Saku St. Thomas Congregation

 

PS: Pictures are from yesterday's Ukrainian Christmas party (foto Ave Mølster), one of the 2022 several help sendings to Ukraine (foto Magne Mølster), confirmation day 18.12.2022 (foto Piia Viks-Binsol), blessing and anointing of oil of the confirmant Marili Rooba (foto Inga Mathiesen), and the church at Christmas (with the outside Christmas tree) (foto Magne Mølster). You are free to use any of the pictures, and please tell if you need it in a better quality i.e. for printing in a magazine.

 16.1.2023

Käännös: Matti Junnila:

Hyvät Sakun ystävät!

Alla Magnelta tullut tervehdys ja siitä tekemäni tiivistelmä suomeksi.

Magne kiittää kuluneen vuoden 2022 yhteyksistä ja toivottaa siunattua alkanutta vuotta 2023. Hän kiittää meitä Sakun ystäviä rukouksistamme, ajatuksistamme, ideoista ja taloudellisesta tuestamme samalla pahoitellen sitä, että joulutervehdys jäi tammikuulle.

Heillä on ollut useita tilaisuuksia ja toimintaa ukrainalaisten pakolaisten kanssa/tueksi ja viettivät heidän kanssaan jouluateriaa vasta hiljattain.

Joulukuusi on jo viety pois kirkosta, mutta pihassa olevassa puussa on vielä valot paikallaan. Ehkä valot pidetään kynttilänpäivään asti valaisemassa pihaa, jolloin juhlitaan Jeesus-lasta temppelissä. Sama päivä on myös Sakun srk:n syntymäpäivä. Tuolloin 2.2.2013 12 jäseninen aikuisten porukka oli sitä perustamassa omaksi srk:seen. Herra on siunannut niin, että jäseniä on nyt 206 – lapsia ja aikuisia. Ja olemme saaneet kirkkorakennuksenkin itsellemme.

Oman srk:mme juhlaviikkoa vietämme helmikuussa: 2.2. jäsenien juhla, 3.2. Allan Krollin Raamattu opetusta, 4.2. mandoliinikonsertti ja 5.2. piispa Joel Luhametsin johtama messu.

Halukkaat ovat tervetulleita mukaan.

Srk:lla on monta ilonaihetta ja monia haasteita edessä. Kirkkorakennus on vielä osin keskeneräinen ja taloudellisesti vaikeana aikana rahoituksen kerääminen on työlästä. Ensi sijaisesti toivomme saavamme lasten ja nuorten tilat kirkon alakerrassa käyttökuntoon 2023 aikana. Toinen tärkeä asia on löytää Juhan Talpseppille jatkaja. Hän on ollut kirkkovaltuuston puheenjohtaja pitkään, mutta haluasi ikänsä vuoksi siirtyä sivuun.

Iloa on tuottanut se, että messuihin on osallistunut paljon väkeä samoin kuin ”pyhäkouluihin”. Myös rippikouluihin ja kasteelle on osallistunut useita eri ikäisiä ihmisiä. Teini-ikäisten toimintaa on toteutttu. Myös 275 esikoululaista osallistui opettajineen ” kristilliseen evankelioivaan kirkkovaellukseen”. Diakonia työssä ja nuorisotyössä on otettu askeleita ja kirkonkellot on saatu paikoilleen.

Magne pyytää rukoilemaan, että Herra saisi työtään eteenpäin heidän kanssaan myös vuonna 2023.

Magne toivoo, että tapaamme joko helmikuussa tai jonain myöhempänä hetkenä ja toivottaa siunausta elämäämme.

Seurakuntavierailu Budapestin Kõbányassa 15.-18.9.2022 

Torstaina saimme nousta kukonlaulun aikaan ehtiäksemme annettuun aikaan kentälle. Neljäntoista joukolla saimme Finnairin kyydin ministeri Haaviston seurueen kanssa. Perillä meillä taisi olla huomattavasti lämpimämpi vastaanotto kuin ministeriseurueella. Péter-pastori ja Csepregin Jussi toivottivat meidät halauksin tervetulleiksi. Matkalla hotelliin bussiopas kertoi meille keskeiset kaupungin asiat.

Jussi Csepregi oli varannut iltapäivän meidän opastamiseemme. Majoittumisen jälkeen lähdimme suurelle kauppahallille. Viereisessä ravintolassa lounastaessamme sää ulkona äityi ukkosmyräkäksi. Hetken tuli ropinalla melkoisia rakeita. Onneksi sitä kesti vain tuokion.

Kauppahallissa tehtyjen ostosten jälkeen Márta Csepregi tuli opastamaan meitä Tonavan nähtävyyksiin. Vapauden sillan korvassa kuulimme Budan puoleisesta Gellertin kukkulasta sekä kuninkaanlinnasta Budavuorella. Rantaraitsikassa oli vielä mahdollisuus ihailla Budan puolta sekä upeaa parlamenttitaloa, jonka editse 2-linja kulkee,

Linjan päätepysäkin vierellä on vuoden -56 kansannousun melskeissä menehtyneen pääministeri Imre Nagyn muistomerkki. Saimme kuulla niistä tapahtumista.

Sade yltyi niin voimakkaasti, että jouduimme hiukan kesken nousemaan hotellillemme vievään raitsikkaan. Sen verran saimme kastetta, että jokainen joutui panemaan kuivaa ylleen.

Illan ohjelmassa oli perhevierailu. Joukkomme oli jaettu pieniin ryhmiin kielitaidon mukaan. Isännät noutivat meidät Kõbányan kirkolta. Jokainen ryhmäläisemme tuntui viettäneen ikimuistoisen illan maukkaan aterian sekä mielenkiintoisen keskustelun parissa. Samalla syntyi myös joukko uusia ystävyyssuhteita.

Perjantaiaamun ensimmäisenä kohteena oli kaupunginpuistoon aivan äskettäin rakennettu musiikkitalo. Suunnittelijana oli japanilainen arkkitehti. Varsinaiseen konserttisaliin emme päässeet, mutta me saimme seurata pohjakerroksen kupolisalissa aivan erinomaista multivideoesitystä. Se kertoi musiikin synnystä,

Toisena vierailukohteenamme oli Sankarten aukion tuntumassa oleva, niini ikään hiljattain rakennettu, kansatieteen museo. Erinomaisen runsas keramiikka-astioiden näyttely kertoo, kuinka samanlaisia ihmisen arkiset tarpeet ovat olleet kaikkialla maailmassa.

Museon ravintolassa nautitun maukkaan lounaan jälkeen jatkoimme omalla joukolla pikkumetrolla, Manner-Euroopan vanhin, keskustaan. Vörösmartin aukion reunalla olevassa Gerbaud’n kahvilassa nautimme maukkaan iltapäiväkahvin torttuineen.

Kahvittelun jälkeen oli vuorossa perinteinen ryhmäkuva runoilija Vörösmártyn patsaan edessä.

Vapaan iltapäivän jälkeen menimme muutamien kõbányalaisten kanssa iltakahdeksalta alkavaan konserttiin P.Tapanin basilikaan. Loistava trumpetisti kajautti konsertin alkuun urkujen säestyksellä Eurovisiosta tutun ranskalaisen Charpantierin messun teeman. Upeasti kajahtivat mahtavan basilikan holveissa vuoroon trumpetti, sopraano sekä isot urut. Konsertti sai juhlavan päätöksen Widorin Toccatalla urkukonsertosta no 5.

Lauantaiaamuna lähdimme kobányalaisten kanssa koko päivän bussiretkelle. Ensimmäinen kohteemme oli kaupungin lounaslaidalla oleva Szoborpark-Patsaspuisto. Sinne on koottu melkoinen joukko kaupungilta poistettuja sosialismin ajan patsaita. Sankarten aukion tuntumassa seisoi aikoinaan massiivinen Stalinin patsas ottamassa vastaan sen ohi vievällä kadulla pidettyjä erilaisia paraateja. Patsas kaadettiin ja se hajosi, mutta saappaat jäivät jäljelle. Nekin seisovat nyt Patsaspuiston sisäänkäynnin edustalla.

Toinen kohteemme oli Zsámbékin pikku kaupunki ja sen rauniokirkko. Ko. kirkko rakennettiin pari sataa vuotta ennen Lohjan kirkkoa. Sen yhteyteen perustettiin myös luostari. Parikymmentä vuotta valmistumisen jälkeen maahan tunkeutuneet mongoolit tuhosivat kirkkoa. 1763 kirkko raunioitui lopullisesti maanjäristyksessä.

Kylässä nautitun maukkaan lounaan jälkeen suuntasimme pienen matkan päässä olevaan Etyekin kylään. Täällä pääsimme Rokusfalvyn viinitilalle maistajaisiin. Talon emäntä kertoi kustakin viinilajista ennen tarjoilua. Pienet suolapalat olivat välipaloina.

Olimme takaisin Budapestissa sen verran ajoissa, että alkuillasta puolet joukostamme matkasi Buda-vuorelle katsomaan iltavalaistua kaupunkia.

Sunnuntaiaamuna matkalaukkumme saivat autokyydin kirkolle. Samalla Sampo-pappikin pääsi ajoissa perille. Me muut ajoimme raitsikalla ja bussilla Kõbányaan. Márta Csepregi tulkkasi Sampon puhuttelevan saarnan. Palveluksen loppuun Sampo lauloi Herran siunauksen.

Jumalanpalveluksen jälkeen kävimme tutustumassa Kõbányan katoliseen kirkkoon. Siellä on ulkokatto mukaan lukien nähtävissä runsaasti Zsolnain porsliinia.

Päivämme jatkui isäntiemme kanssa seurakuntasalissa aterialla ja seurustelulla. Sen lomassa Hannu Laasio luovutti seurakunnan lahjana Kaiku Mäenpään valmistaman pikku kirkon. Kõbányalaiset näkivät jo siinä meidän kirkkomme muotoa. Sakari Iso-Herttua luki unkariksi ja suomeksi Kalevalan ensimmäisen laulun.

Kirkon pihalla muodostimme suuren piirin ystävyysseurakuntien viittojen ympärille ja lauloimme kaksikielisesti ”Mua siipeis suojaan kätke”. Kirkon edustalla vielä yhteiskuva, pian olikin bussi paikalla lentokenttäkyytiä varten.

Péter-pastori perheineen ja Jussi Csepregi Márta-vaimonsa kanssa olivat vielä lentokentällä meitä halaten lähettämässä.

(teksti: Hannu Laasio)

Ota yhteyttä

Kappalainen
Pusula

Pusulan alueseurakunta, tavoitettavissa keskiviikosta sunnuntaihin