Ystävyysseurakunnat

Lohjan seurakunnalla on kaksi omaa ystävyysseurakuntaa: Unkarin Budapestissa Köbanyan seurakunta sekä Viron Sakun Pyhän Tuomaan seurakunta. Lisäksi Lohjalla on rovastikunnallinen ystävyysseurakunta Toksova Inkerissä, Venäjällä. Ystävyysseurakuntatoiminta on seurakunnan ja ennen kaikkea seurakuntalaisten yhteydenpitoa ystävyysseurakuntien ja sen jäsenten kanssa, esirukousta heidän puolestaan sekä seurakuntien taloudellista tukemista. Lähes kaikki ystävyysseurakuntatoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja on omakustanteista. 

Lohjan seurakunnassa ystävyysseurakuntatyölle on ominaista keskinäiset vierailut: lohjalaiset käyvät Sakussa ja Köbanyassa, sakulaiset ja köbanyalaiset Lohjalla. Majoittuminen Lohjalla tapahtuu useimmiten kodeissa, joissa tunnelma on lämmin ja kodikas.

Kutsumme kaikkia lohjalaisia rukoilemaan ystävyysseurakuntiemme puolesta Virossa ja Unkarissa!

Inkerin kirkon Pietarin rovastikuntaan kuuluva Toksovan (Токсово) seurakunta on koko Lohjan rovastikunnan ystävyysseurakunta. 

Köbanyan luterilainen seurakunta Unkarin Budapestissa on ollut Lohjan seurakunnan ystävyysseurakunta kauimmin, vuodesta 1988. Tutustu seurakunnin omiin verkkosivuihinLinkki avautuu uudessa välilehdessä sekä YouTube-kanavaanLinkki avautuu uudessa välilehdessä.

Sakun seurakunta Virosta tuli Lohjan seurakunnan ystävyysseurakunnaksi pian perustamisensa 2013 jälkeen. Seurakunnalla on oma Facebook-sivuLinkki avautuu uudessa välilehdessä sekä YouTube-kanavaLinkki avautuu uudessa välilehdessä. Sakun seurakunta sai uuden Tuomaan kirkon jouluna 2020.

Lohjan seurakunnan ystävyysseurakuntatoimintaa koordinoi Pusulan alueseurakunnan aluepappi Sampo Luukkonen p. 044 539 3939, sampo.luukkonen@evl.fi.

Toksovan ystävyysseurakunnan pihalle 3 lippua. Vasemmalta oikealle Suomen, Venäjän ja Inkerinmaan lippu
Kuva: VKontakte -Токсовская лютеранская церковь

 

Köbanyan kirkko.
Köbanyan kirkko.

Köbanjan seurakunnan jouluksi 2021 ilmestyneen lehden pääkirjoitus                      

Alkajaisiksi

Tämäkin vuosi on ollut vaikea. Maailmamme on perinpohjin muuttunut, jokapäiväiseen elämäämme vaikutti moni asia yhtä aikaa: pandemia, poliittiset välikohtaukset, talouden epävarmuus, tulevaisuuden epävarmuus.  Mikä oli vuosikausia näkyvissä, särkyi meidän nähtemme. Katsomme sitä lähes voimattomina.

Mitä me nyt eniten tarvitsemme? Mitä olisi se, mitä tänä jouluna pyytäisimme? Enemmän yhteisöllisyyttä, herkempää yhteistunnetta, vielä enemmän tapaamisia, enemmän mahdollisuutta keskusteluun, laatuaikaa? Ehkä sitä, etteivät säihkyvät ja tuoksuvat joulukoristeet häikäisisi tänä vuonna silmiämme, vaan toive siitä, että kokoontuisimme yhä lähemmäksi Beetlehemin lapsen luo,

Muutamia viikkoja sitten sain tämän kuvan. Taiteilija ei käyttänyt ”pyhän” kuvaamiseen hienostuneita enkeleitä, vaan sellaista, mitä hän sattui löytämään, joka kodista löytyvää, roskikseen heitettyä kuitupussia, pahvilaatikkoa. Hän näki luovalla silmällään mahdollisuuden valmistaa jätteestä ”pyhän” kuvan. Siinä on etualalla Maria halaamassa pikkuistaan ja taka-alalla, alustana, ristin todellisuus tervehtii meitä, ettemme unohtaisi sanomaa: ”niin paljon rakasti Jumala maailmaa, että hän antoi ainoan Poikansa…” Hän antoi, että hän uhraisi henkensä, hän syntyi ihmiseksi. Hän antoi, että hän antaisi elämänsä, jotta me saisimme elämän,

Hänen lunastuksensa, niin hän antaa elämän, se on hänen mittaamattoman arvokas lahjansa. Mitä me voimme kuvitella antavamme toisillemme, josta kuitenkin tulee jätettä, mitä se voisikaan olla. Ehkä on parempi, jos roskasta tehty Maria ja vastasyntynyt lapsi katsoo meitä, kuin että silmämme olisivat jääneet led-valojen loisteeseen, ja vain se olisi meidän juhlamme.

Me tarvitsemme juhlimista ja juhlia, Kirkkomme olivat viime vuonna suljettuina ja odotimme kaivaten kohtaamisiamme. Sitten paikat aukenivat, ja saimme taas halata toisiamme.

Köbanjan seurakunnan pappina tämänvuotinen uskonpuhdistuksen juhla oli määräävin kokemukseni; kuusi nuorta ja kaksi aikuista antoi todistuksen tiedoistaan astumalla alttarin eteen ja he kaikki tulivat yhdessä seurakunnan täysjäseniksi.

Adventin ajan tärkeä seurakunnallinen tapahtuma oli, kun seurakunnan vanhimmiston kokouksessa valittiin uusi henkilö miestyön johtoon. Vapautuneeseen toimeen tuli László Pál Regõs.

Voimme olla kiitollisia energisestä, päätoimisesta uskonnon opettajastamme Kustra Nikolett Szabadosista. (Ennen Péter-pastorin piti itse käydä useassa koulussa pitämässä uskonnon tunteja, käänt. huom,)

Vuodesta 2022 on tulossa täyden toiminnan ja palvelun vuosi. Meillä on jo suunnitelmia: seurakuntasaliimme ja kirkkoomme tulee joitakin uudistuksia. Suunnittelemme myös seurakuntamme tilaisuuksia.

Mitä toivoisemme itsellemme? Miten toteuttaisimme toiveemme? Todella! Ehkä ennen kaikkea sitä, että pääsisimme rauhattomuudesta ja sairaudesta, sekä että usko ja hyvä tahto voittaisivat. Lisääntyköön nöyryys elämässämme , niin että voisimme luottaen sanoa ja rukoilla ”Tapahtukoon sinun tahtosi”,  vuoden jokaisena päivänä.

Rakas lukija. Uusi vuosi osoittaa tietä jokaiselle ”vastaanottavalle”, syleilevälle”, pysyvälle”, ”pitävälle” seurakuntalehtemme seuraavien kirjoitusten suuntaan tällä sanalla: Jeesus Kristus sanoo: Sitä joka luokseni tulee minä en aja pois. (Joh. 6:37)

Péter Benkóczy

(Käänt. Irja ja Hannu Laasio)

 

 

Rakkaat ystävät!

Tervehdys Jeesuksen Kristuksen nimessä!!

Tässä vähän päivitystä tilanteeseen Sakussa, Virossa!

Seurakunnassa ja pastorin päivittäisessä työssä ei ole epäilystäkään siitä, että kirkon rakentaminen vaati paljon paneutumista. Sanoisin, että (ainakin tähän mennessä) se on ennen kaikkea positiivista paneutumista: Koemme, että meitä on siunattu, kun olemme päässeet näin pitkälle ja meillä on selkeä päämäärä: Saada rakennus valmiiksi mahdollisimman pian – ja täyttää se ihmisillä! Parhaassa tapauksessa voimme viettää joulua siellä jo vuonna 2020 – mutta emme voi laskea sen varaan, sillä meidän täytyy koota vielä noin 550 000 euroa.

Kirkon rakentaminen Virossa on niin historiallisen harvinainen tapahtuma, että olemme saaneet runsaasti mediahuomiota ja muuta vastaavaa. Positiivista huomiota. Tämä on hyväksi kampanjallemme ja antaa myös lisää positiivista huomiota seurakunnalle. Vaikuttaa siltä, että useammat ihmiset alkavat tulla tietoisiksi seurakuntatyöstä Sakussa.

Lisää uutisia kirkon rakentamisesta:

Syyskuun 20. päivänä meillä oli suuri tilaisuus kirkon pihalla ja sisällä pääsalissa. Juhlimme rakentajia, jotka olivat päässeet katon rakentamisen vaiheeseen. Pidimme myös hartaustilaisuuden, missä meidän Viron evankelis-luterilaisen kirkkomme arkkipiispa Urmas Vilma siunasi torniin tulevan suuren ristin. Tilaisuuden lopussa risti kannettiin ulos, nostettiin ylös ja kiinnitettiin torniin. Vaikka tämä tapahtui keskellä työpäivää oli osallistujia noin 100 henkeä. Se oli siunattu päivä kaikin tavoin. Lähetän ohessa myös joitain kuvia tilaisuudesta.

* Kirkon eteläharjalle tulee aurinkopaneelit! Osittain siksi, että tulevat enrgialaskut olisivat pieniä ja toisaalta siksi, että kirkon hiilijalanjälki olisi mahdollisimman pieni. Käytämme Solarstone yhtiön ratkaisua, jossa parhaiten yhdistyy hyväksyttävä hinta ja esteettisyys. Tässä vaiheessa tulee lisäkustannuksia mutta lopulta tämä on oikein hyvä ratkaisu seurakunnalle – ja myös kirkon maineelle. Korkean energiatuoton aikana voimme myydä tuottamamme ylimääräisen sähkön energiamarkkinoille.

* Tähän mennessä Sakun kunta ei ole tukenut kirkon rakentamista taloudellisesti, vaikkakin he ovat antaneet meille arvokkaan rakennuspaikan vapaaseen käyttöön 99 vuodeksi. Muutos saattaa olla tulossa. Varsinaisen kirkon rakentamisen tukeminen näyttää hankalalta joillekin poliitikoille maallistuneessa Virossa mutta me olemme olleet aktiivisia ja saaneet viestejä, että he voisivat päättää tukea pysäköintipaikkaa ja  viheraluetta. Pidättehän siis myös Sakun poliitikot mielessänne rukouksissanne!

* Samaan aikaan kokeilemme erilaisia muita tapoja koota varoja. Jotkut seurakuntanuoremme ovat juuri tehneet videon (vajaa 2 minuuttia pitkän) kirkon rakentamisesta. Löydätte sen Youtubesta – etsikää Saku kirik tai linkistä https://www.youtube.com/watch?v=LooGCtwz83A Se on tekstitetty eri kielille (kielen voi vaihtaa asetuksista). Yritämme jaella tätä videota niin paljon kuin mahdollista, ja toivomme, että sen avulla tavoitamme uusia tukijoita.

* Samaan aikaan olemme hyvin kiitollisia jokaikiselle, jotka ovat tukeneet meitä tähän mennessä. Lokakuun alkuun mennessä kaikkiaan 628 677,26 euroa oli koottuna. Tärkeä osa tästä tuli teiltä! Kiitos oikein paljon ja Jumala siunatkoon teitä! J Jos haluatte tietää tarkasti, kuinka suuri on teidän osuutenne nyt, kirjoittakaa minulle- Minulla on luvut tiedossa!


 

* Joulukuun alun tienoilla päättyy rakentamisen ensimmäinen vaihe. Ainakin siltä näyttää nyt, mutta se rippuu syksyn kampanjoista. Ihannetilanne olisi, jos voisimme jatkaa, sillä jos joudumme pitämään pidempiä taukoja, on todennäköistä, että myös kustannukset nousevat. Kirkko saadaan tiiviiksi 1. joulukuuta mennessä, tarkoittaen ettei rakennuksessa ole aukkoja eikä reikiä enää. Mutta sisällä käytännössä kaikki on vielä kesken.

Seurakunta toimii hyvin. Olemme erityisen onnellisia viime vuoden positiivisesta muutoksesta pyhäkouluun osallistumisessa. Meillä on nyt 6-12 lasta joka sunnuntai.

Me rukoilemme säänöllisesti teidän puiolestanne, rakas kumppanimme,  palveluksissamme ja muuallakin, ja olemme iloisia, koska tiedämme teidän myös rukoilevan meidän puolestamme! Älkää epäröikö ottaa yhteyttä, jos teikkä on kysymyksiä tai kommentoitavaa!

Kirjeen lopuksi haluaisin jakaa kanssanne sen ilon, että pieni Trevor (3) kastettiin Sakun rukoushuoneessa elokuussa! Hänen äidistään, joka  on yksinhuoltaja, tuli kristitty seurakuntamme nuorisoleirillä (jota pidämme yhdessä neljän muun seurakunnan kanssa) viime kesänä. Syksyllä hän tuli rippikouluumme. Hän toi myös kolme ystäväänsä rippikouluun ja vielä yhden, joka aloitti kevään rippikoulussa. Ainoastaan yksi näistä viidestä aikuisesta (äiti mukaan lukien) oli edes kastettu. Nyt kolme näistä tuli Trevorin kummitädiksi/sedäksi. Trevor on yksi pyhäkoululapsista ja nyt hänen äidistään Merilinistä ja tämän ystävästä Reelikasta on tullut pyhäkoulun avustajia. Olemme hyvin kiitollisia Jumalalle hänen työstään!

Teidän Kristuksessa

Magne Mølster
Pastori EELK:n Sakun Toomase Seurakunta
Sakun kirkon rakentamisyhteisön jäsen


(Kääntänyt: H.Rantanen)

ONKO SINULLA IDEA, MITEN SAKUUN SAATAISIIN KERÄTTYÄ RAHAA KIRKONKELLOJA VARTEN? Ota yhteyttä Sampoon p. 044 5393939, sampo.luukkonen at evl.fi.

Ota yhteyttä

Kappalainen
Pusula

Pusulan alueseurakunta, vapaapäivät ma, ti.

ADVENTTITÄHTI TUO MEILLE KRISTUKSEN VALKEUDEN JOKA HETKI

”Minä, Jeesus, olen lähettänyt enkelin luoksenne, jotta seurakunnat saisivat tämän todistuksen. Minä olen Daavidin juuriverso ja suku, kirkas aamutähti.” (Ilmestyskirja 22:16)

Me odotamme joulua. Adventin aika saa mielemme herkistymään ja katselemaan seimen lasta. Joulun sanomassa on paljon tuttuja symboleja. Yksi tutuimmista on joulutähti eli niin sanottu Daavidin tähti. Ilmestyskirjassa tämä tähti kuvataan Daavidin juuriversona. Joulutähti voi olla joku kuusi- tai kahdeksansakarainen. Daavidin tähti on yleensä kuusisakarainen, sama kuin Israelin valtion lipussa. Kuviossa on ristikkäin kaksi tasasivuista kolmiota. Kolmio on puolestaan Kolmiyhteisen Jumalan vertauskuva ja tuo meille joulutähdessä mieleen Jeesuksen jumaluuden. Kahdeksansakarainen tähti on kirkollisessa symboliikassa puolestaan syntymän (luonnollisen syntymän ja uudestisyntymisen) ja uuden elämän vertauskuva. Jeesuksen syntymä oli kirkas aamutähti. Jeesus jätti tänne keskellemme Pyhän Henkensä. Joulutähden yksi sakara valaisee meidänkin syntiset sydämemme Jumalan valkeutena ja puhtautena. Saamme olla osallisia Kristuksen täydellisestä armahduksesta ja anteeksiannosta Pyhän Hengen kautta joka hetki.

Jumalan kansa on aina odottanut. Raamatussa Mooseksen aikana odotettiin luvattua maata. Jesaja odotti puolestaan Daavidin juurivesan, Jeesuksen syntymää. Me odotamme puolestamme Vapahtajan toista tulemista. Ilmestyskirjassakin odotetaan. Jumalan valtakunnan lopullinen tulevaisuus on vielä edessä. Nyt voimme kokea sitä vasta heikolla uskolla. Adventinaika on odottamista. Vielä kerran Hän saapuu uudelleen, kun aika on täynnä. Seurakunnille on annettu joulutähden valaiseva kirkkaus Jeesuksen kautta. Nostakaamme mekin rohkeasti päämme pystyyn. Vielä kerran Hän saapuu noutamaan omansa pois täältä pandemioiden maasta taivaan iloon ja kunniaan.

Täällä Lohjalla valmistaudutaan jouluun poikkeusaikojen keskellä niin kuin siellä Kobanyassakin. Sydämissämme koemme iloa siitä, että te muistatte meitä täällä. Me haluamme muistaa teitä siellä ja rukoilemme teidän puolestanne.

Adventtitähden valo loistakoon keskellämme tänäkin jouluna! Meille on syntynyt Vapahtaja!

Sampo Luukkonen

Kappalainen, ystävyysseurakuntatyön pappi, Lohjan seurakunta