Lohjan Pyhän Laurin kirkko

Kirkkokatu 1 , 08100 Lohja
050 475 7272

Pyhän Laurin kirkko on avoinna muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta joka päivä kesäaikaan 1.5. –30.9. kello 9–16 ja talviaikaan 1.10.–30.4. klo 10–14. Poikkeuksia ovat kirkolliset toimitukset, kuten häät ja hautajaiset, joiden aikana kirkko suljetaan yleisöltä. Suntiot laittavat tuolloin lapun kirkon ulko-ovelle, josta käy ilmi, että kirkko on suljettu meneillään olevan toimituksen ajan. Lisäksi kirkko on suljettu matkailjoilta juhannuspäivänä, itsenäisyyspäivänä, joulupäivänä, uudenvuodenpäivänä, pitkäperjantaina, pääsiäislauantaina sekä vapunpäivänä. Messu toimitetaan sunnuntaisin kello 10 ja radioidaan samalla Lohjan Radio Dein taajuudella 107,2 MHz. Tervetuloa kirkkoon!

Lohjan Pyhän Laurin kirkko

Henkilömäärä

  • 520

Messu

Joka sunnuntai klo 10.

Pysäköinti

Kirkon alueella on runsaasti aikarajoitettuja (4 h) pysäköintipaikkoja.

Esteettömyys

Kirkossa pyritään esteettömyyteen, mutta rakennuksen ikä tuo haasteita.

Esteetön kulku kirkkoon on Sibeliuksenkadun puoleisesta portista ja ovesta.

Esteetön wc sijaitsee seurakuntakeskuksessa, jonne on matkaa kirkolta 280 m. 

Jos tarvitset tietoa esteettömyydestä tai apua kirkkoon saapumiseen, ota yhteyttä suntioon, p.  050 47 57 272.

Information på svenska

Pyhän Lurin kirkko

Pyhän Laurin kirkko

 

Historiaa

1400- ja 1500-lukujen taitteessa valmistunut keskiaikainen, pyhälle Laurentiukselle omistettu harmaakivikirkko upeine kattomaalauksineen on juhlava paikka moneen tapahtumaan, kuten konsertteihin ja vihkitilaisuuksiin. Kirkossa on kahdet urut ja flyygeli. Tilaan mahtuu istumaan noin 550 henkeä.

Kirkko

Lohjan harmaakivikirkko on Suomen keskiaikaisista kirkoista kolmanneksi suurin; vain Turun tuomiokirkko ja Naantalin luostarikirkko ovat suurempia. Pyhälle Laurille omistettu kirkko mainitaan asiakirjalähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1382. 1500-luvun alkuun ajoitetut maalaukset tekevät kirkosta yhden maamme kaikkein merkittävimmistä keskiaikaisista kulttuurimuistomerkeistä. Maalausten lahjoittajana on mahdollisesti ollut Raaseporin käskynhaltijana vuosina 14901513 toiminut Tönne Erikinpoika Tott. Tutkijat pitävät todennäköisenä, että nykyisen kirkon paikalla on sijainnut kenties useampikin puukirkko, joista ensimmäinen lienee rakennettu heti seurakunnan perustamisen jälkeen 1230- tai 1240-luvulla. Kivikirkko on mahdollisesti rakennettu puukirkon ympärille.

Kellotapuli

Kellotapulin alaosa on rakennettu kivestä samaan tyyliin kuin itse kirkko. Tämä kivinen osa on peräisin keskiajalta. Nykyinen kellotapuli on rakennettu saksalaisen rakennusmestari Johann Friedrich Schultzin johdolla noin vuonna 1740. Kellotapulissa on kolme kirkonkelloa. Vanhin niistä, keskikokoinen kello, on valettu Tallinnassa vuonna 1594, suurin kello vuonna 1624 Lohjalla ja pienin vuonna 1740 Tukholmassa.

Maalaukset

Vuosien 15101522 aikana kirkko koristeltiin maalauksin. Maalaria tai maalausryhmää ei tunneta nimeltä, mutta tyyliseikkojen perusteella on päätelty, että ryhmän johtaja olisi ollut Keski-Ruotsissa vaikuttaneen Albertus Pictorin opissa. Saman maalausryhmän on arveltu maalanneen Hattulan Pyhän Ristin kirkon maalaukset.

Maalaukset

Maaväreillä tehdyt maalaukset ovat syntyneet al secco-menetelmällä: värit on sivelty kuivalle laastipinnalle. Maalaukset eivät siis ole freskoja. Kuvat on maalattu Turun tuomiokapitulin hyväksymän ohjeen mukaisesti. Kuvakertomus alkaa kuorista, seurakunnasta katsoen oikealta puolelta kirkkoa luomiskertomuksella. "Jumala on luonut maailman ja toteaa kaiken hyväksi". Paratiisikuvassa esitetään Eevan luominen, Adamin ja Eevan käsien yhteen liittäminen avioliiton vertaukseksi ja syntiinlankeemus. Kertomus jatkuu myötäpäivään oikealle. Asehuoneen oven yläpuolella on kuvattuna joulun tapahtumia, ja koko länsiseinällä ja osalla pohjoisseinää on kuvattu Kristuksen kärsimyshistoriaa. Kertomus päättyy kuorin vasemmalle puolelle viimeiseen tuomioon. Pilareissa esitellään apostolit ja pyhimykset, muun muassa kirkon oma suojeluspyhimys, diakoni pyhä Laurentius, joka kärsi marttyyrikuoleman vuonna 288 jKr. Kuvat on maalattu samaan aikaan kuin Michelangelo maalasi Vatikaanissa Sixtuksen kappelin kattofreskoja ja Rafael paavin residenssin saleja.

Maalauksissa korostuu tietynlainen suomalaisuus. Esimerkiksi Aatami ja Eeva verhoutuvat maalauksissa suomalaiseen saunavihtaan - 1500-luvun lohjalainen ei voinut tietää, miltä viikunanlehdet näyttävät.

Restaurointi

Maalaukset restauroitiin nykyiseen asuunsa kesäaikoina vuosina 19531957. Työtä johti konservaattori Oskari Niemi. Muu kirkko restauroitiin vuosina 19661968. Kirkon lattian alle rakennettiin sosiaalitilat ja niin sanottu alasakaristo. Lattia laskettiin alkuperäiselle tasolle ja lattian alla sijainneet haudat poistettiin. Kirkon ovet ja ikkunat pienennettiin vastaamaan alkuperäistä, keskiaikaista kokoa. Asehuoneesta johdettiin käytävä sakaristoon. Sakariston ulko-ovi muurattiin umpeen. Papinovi avattiin.

Saarnastuoli siirrettiin toisen pilarin vierestä ensimmäisen pilarin viereen. Penkit ja kuorirakennelmat uusittiin. Korjaus- ja restaurointityö valmistui elokuussa 1968.

Sakaristo

Pyhän Laurin kirkon sakasti on todennäköisesti ollut olemassa jo ennen kirkon valmistumista. 1600-luvulla sakasti toimi Lohjan ruotsinkielisen väestön kirkkona. Ruotsinkielisiä jumalanpalveluksia pidettiin kaikkein suurimpina juhlapyhinä. Siihen aikaan sakastissa oli kirkossa kävijöille alttari, saarnastuoli ja penkit.

Irtaimisto ja sisustus

Krusifiksi ja veistokset

Irtaimiston arvokkain osa on 1400-luvun lopussa valmistunut suuri krusifiksi. Risti on tehty punahongasta. Ristiinnaulitun kuvan materiaalina on käytetty haapaa. On arveltu, että tämä näyttävä työ on kotimaista tekoa. Kirkkoon on sijoitettu pyhää Laurentiusta kuvaava veistos, joka sekin on peräisin 1400-luvulta. Veistos on Kansallismuseon omaisuutta.

Alttaritaulu

Pohjoisseinälle on sijoitettu Margareta Capsian maalaama alttaritaulu, jonka kirkkoherra Gregorius Arctopolitanus lahjoitti seurakunnalle vuonna 1738. Myös kirkon seitsenhaarainen kynttilänjalka on hänen lahjoittamansa.

Margareta Capsian maalaama alttaritaulu

Saarnastuoli

Saarnastuolin on suunnitellut Jean Wiik, ja se valmistui 1845. Saarnastuoli on ainoa kirkon 1800-luvun sisutuksesta jäljelle jäänyt esine.

Penkit ja lattia

Kirkon penkit ovat bulgarialaista tammea ja lattia Öölannin kalkkikiveä. Ne uusittiin, kun kirkko restauroitiin vuosina 19661968 arkkitehti Esko Järventauksen laatiman suunnitelman mukaan.

Raamattu

Kirkossa säilytetään vuoden 1642 suomenkielistä Raamattua. Se on ensimmäinen suomen kielellä painettu koko Raamattu.

Urut

Nykyiset urut vuodelta 1985 ovat urkurakentamo Veikko Virtasen valmistamat. Kuoriurut ovat saman rakentamon työtä vuodelta 1986.

Urut vihittiin käyttöön 22.12.1985

Kuoriurut valmistuivat 11.6.1986

Suomen Urut -tietokanta

 

Nykyiset urut ovat Urkurakentamo Veikko Virtasen valmistamat vuodelta 1985

Lisätietoa

Lisätietoa kirkon historiasta löydät Museoviraston sivuilta täältä

Lisätietoa Lohjan seurakunnan historiasta täältä.

Varauslomake konsertin järjestäjille

Varauslomake

Kirkon opastus ja matkailu

Lohjan matkailupalvelukeskus: puh. 044 369 1309  email: tourist@lohja.fi

Lohjan Oppaat ry: Tarja Karlsson, puh. 040 732 7903
tarja.karlsson@dnainternet.net

Mobiiliopastusreitti Citynomadi

 

YouTube-video

Turvallisuus

Turvallisuutenne takaamiseksi kirkossa on toiminnassa 24/7 videovalvonta sekä savunilmaisimet. Poikkeus- ja hätätilanteissa toimintaa johtaa kirkon suntio tai muu henkilökunnan jäsen. Noudata ehdottomasti määräyksiä ja ohjeita.

Hätätilanteessa:

PELASTA vaarassa olevat ihmiset

HÄLYTÄ soita 112

ILMOITA henkilökunnalle

SAMMUTA tarvittaessa lähimmällä alkusammuttimella

ANNA ensiapua tarvittaessa

OPASTA apu paikalle

Tulipalon sattuessa:

  • Evakuoi tila
  • Tee hälytys palopainikkeesta ja soita 112
  • Rajoita paloa sulkemalla ikkunat ja ovet sekä sulje ilmastointi ILMASTOINNIN HÄTÄSEIS painikkeesta
Induktiosilmukka
Pysäköinti
wc
Esteetön kulku

Tapahtumat

su 22.5. klo 10.00

Kirkkokatu 1, 08100 Lohja

Messu, vapaaehtoisten kirkkopyhä

Tervetuloa vapaaehtoisten kirkkopyhän messuun ja juhlaan messun jälkeen. Pyhän aiheena on Sydämen puhetta Jumalan kanssa.
to 26.5. klo 10.00

Kirkkokatu 1, 08100 Lohja

Messu

Helatorstai - Kristuksen taivaaseen astumisen päivä
isosten siunaaminen tehtävään, kirkkokahvit
Virret:
106
135

339
kolehti 908
eht. 226
ylistysvirsi 114:1,6
to 26.5. klo 16.00

Kirkkokatu 1, 08100 Lohja

Laulu soikoon! 250 syytä juhlaan -konsertti

Kevätkonsertti Ukrainan hyväksi
su 29.5. klo 12.00

Kirkkokatu 1, 08100 Lohja

su 5.6. klo 10.00

Kirkkokatu 1, 08100 Lohja

Messu

Tervetuloa helluntain messuun!
la 18.6. klo 10.00

Kirkkokatu 1, 08100 Lohja

su 19.6. klo 12.00

Kirkkokatu 1, 08100 Lohja

su 19.6. klo 14.00

Kirkkokatu 1, 08100 Lohja