Lohjan Pyhän Laurin kirkko

Kirkkokatu 1, 08100 Lohja
Pyhän Laurin kirkko on avoinna muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta joka päivä kesäaikaan 1.5.–30.9. kello 9–16 ja talviaikaan 1.10.–30.4. klo 10–14. Poikkeuksia ovat kirkolliset toimitukset, kuten häät ja hautajaiset, joiden aikana kirkko suljetaan yleisöltä. Suntio panee tuolloin kirkon ulko-ovelle lapun, josta käy ilmi, että kirkko on suljettu meneillään olevan toimituksen ajan. Lisäksi kirkko on suljettu matkailijoilta juhannuspäivänä, itsenäisyyspäivänä, joulupäivänä, uudenvuodenpäivänä, pitkäperjantaina, pääsiäislauantaina sekä vapunpäivänä. Messu toimitetaan sunnuntaisin kello 10. Tervetuloa kirkkoon! Messu radioidaan Lohjan Radio Dein taajuudella 107,2 MHz ja välitetään suorana verkkolähetyksenä seurakunnan YouTube-kanavalla.
Kirkko
Lohjan harmaakivikirkko on Suomen keskiaikaisista kirkoista kolmanneksi suurin; vain Turun tuomiokirkko ja Naantalin luostarikirkko ovat suurempia. Pyhälle Laurille omistettu kirkko mainitaan asiakirjalähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1382. 1500-luvun alkuun ajoitetut maalaukset tekevät kirkosta yhden maamme kaikkein merkittävimmistä keskiaikaisista kulttuurimuistomerkeistä. Maalausten lahjoittajana on mahdollisesti ollut Raaseporin käskynhaltijana vuosina 1490–1513 toiminut Tönne Erikinpoika Tott. Tutkijat pitävät todennäköisenä, että nykyisen kirkon paikalla on sijainnut kenties useampikin puukirkko, joista ensimmäinen lienee rakennettu heti seurakunnan perustamisen jälkeen 1230- tai 1240-luvulla. Kivikirkko on mahdollisesti rakennettu puukirkon ympärille.
Kellotapuli
Kellotapulin alaosa on rakennettu kivestä samaan tyyliin kuin itse kirkko. Tämä kivinen osa on peräisin keskiajalta. Nykyinen kellotapuli on rakennettu saksalaisen rakennusmestari Johann Friedrich Schultzin johdolla noin vuonna 1740. Kellotapulissa on kolme kirkonkelloa. Vanhin niistä, keskikokoinen kello, on valettu Tallinnassa vuonna 1594, suurin kello vuonna 1624 Lohjalla ja pienin vuonna 1740 Tukholmassa.
Maalaukset
Vuosien 1510–1522 aikana kirkko koristeltiin maalauksin. Maalaria tai maalausryhmää ei tunneta nimeltä, mutta tyyliseikkojen perusteella on päätelty, että ryhmän johtaja olisi ollut Keski-Ruotsissa vaikuttaneen Albertus Pictorin opissa. Saman maalausryhmän on arveltu maalanneen Hattulan Pyhän Ristin kirkon maalaukset.
Maaväreillä tehdyt maalaukset ovat syntyneet al secco-menetelmällä: värit on sivelty kuivalle laastipinnalle. Maalaukset eivät siis ole freskoja. Kuvat on maalattu Turun tuomiokapitulin hyväksymän ohjeen mukaisesti. Kuvakertomus alkaa kuorista, seurakunnasta katsoen oikealta puolelta kirkkoa luomiskertomuksella. "Jumala on luonut maailman ja toteaa kaiken hyväksi". Paratiisikuvassa esitetään Eevan luominen, Adamin ja Eevan käsien yhteen liittäminen avioliiton vertaukseksi ja syntiinlankeemus. Kertomus jatkuu myötäpäivään oikealle. Asehuoneen oven yläpuolella on kuvattuna joulun tapahtumia, ja koko länsiseinällä ja osalla pohjoisseinää on kuvattu Kristuksen kärsimyshistoriaa. Kertomus päättyy kuorin vasemmalle puolelle viimeiseen tuomioon. Pilareissa esitellään apostolit ja pyhimykset, muun muassa kirkon oma suojeluspyhimys, diakoni pyhä Laurentius, joka kärsi marttyyrikuoleman vuonna 288 jKr. Kuvat on maalattu samaan aikaan kuin Michelangelo maalasi Vatikaanissa Sixtuksen kappelin kattofreskoja ja Rafael paavin residenssin saleja.
Maalauksissa korostuu tietynlainen suomalaisuus. Esimerkiksi Aatami ja Eeva verhoutuvat maalauksissa suomalaiseen saunavihtaan – 1500-luvun lohjalainen ei voinut tietää, miltä viikunanlehdet näyttävät.
Maalauksiin voi tutustua mobiilipalvelun avulla. Lue lisää täältä.
Restaurointi
Maalaukset restauroitiin nykyiseen asuunsa kesäaikoina vuosina 1953–1957. Työtä johti konservaattori Oskari Niemi. Muu kirkko restauroitiin vuosina 1966–1968. Kirkon lattian alle rakennettiin sosiaalitilat ja niin sanottu alasakaristo. Lattia laskettiin alkuperäiselle tasolle ja lattian alla sijainneet haudat poistettiin. Kirkon ovet ja ikkunat pienennettiin vastaamaan alkuperäistä, keskiaikaista kokoa. Asehuoneesta johdettiin käytävä sakaristoon. Sakariston ulko-ovi muurattiin umpeen. Papinovi avattiin.
Saarnastuoli siirrettiin toisen pilarin vierestä ensimmäisen pilarin viereen. Penkit ja kuorirakennelmat uusittiin. Korjaus- ja restaurointityö valmistui elokuussa 1968.
Sakaristo
Pyhän Laurin kirkon sakasti on todennäköisesti ollut olemassa jo ennen kirkon valmistumista. 1600-luvulla sakasti toimi Lohjan ruotsinkielisen väestön kirkkona. Ruotsinkielisiä jumalanpalveluksia pidettiin kaikkein suurimpina juhlapyhinä. Siihen aikaan sakastissa oli kirkossa kävijöille alttari, saarnastuoli ja penkit.
Irtaimisto ja sisustus
Krusifiksi ja veistokset
Irtaimiston arvokkain osa on 1400-luvun lopussa valmistunut suuri krusifiksi. Risti on tehty punahongasta. Ristiinnaulitun kuvan materiaalina on käytetty haapaa. On arveltu, että tämä näyttävä työ on kotimaista tekoa. Kirkkoon on sijoitettu pyhää Laurentiusta kuvaava veistos, joka sekin on peräisin 1400-luvulta. Veistos on Kansallismuseon omaisuutta.
Alttaritaulu
Pohjoisseinälle on sijoitettu Margareta Capsian maalaama alttaritaulu, jonka kirkkoherra Gregorius Arctopolitanus lahjoitti seurakunnalle vuonna 1738. Myös kirkon seitsenhaarainen kynttilänjalka on hänen lahjoittamansa.
Saarnastuoli
Saarnastuolin on suunnitellut Jean Wiik, ja se valmistui 1845. Saarnastuoli on ainoa kirkon 1800-luvun sisutuksesta jäljelle jäänyt esine.
Penkit ja lattia
Kirkon penkit ovat bulgarialaista tammea ja lattia Öölannin kalkkikiveä. Ne uusittiin, kun kirkko restauroitiin vuosina 1966–1968 arkkitehti Esko Järventauksen laatiman suunnitelman mukaan.
Raamattu
Kirkossa säilytetään vuoden 1642 suomenkielistä Raamattua. Se on ensimmäinen suomen kielellä painettu koko Raamattu.
Urut
Nykyiset urut vuodelta 1985 ovat urkurakentamo Veikko Virtasen valmistamat. Kuoriurut ovat saman rakentamon työtä vuodelta 1986.
Urut vihittiin käyttöön 22.12.1985
Kuoriurut valmistuivat 11.6.1986
Lisätietoa
Lisätietoa kirkon historiasta löydät Museoviraston sivuilta täältä
Lisätietoa Lohjan seurakunnan historiasta täältä.
Henkilömäärä
- 448
Messu
Joka sunnuntai klo 10.
Pysäköinti
Kirkon alueella on runsaasti aikarajoitettuja (4 h) pysäköintipaikkoja.
Esteettömyys
Kirkossa pyritään esteettömyyteen, mutta rakennuksen ikä tuo haasteita.
Esteetön kulku kirkkoon on Sibeliuksenkadun puoleisesta portista ja ovesta.
Esteetön wc sijaitsee seurakuntakeskuksessa, jonne on matkaa kirkolta 280 metriä.
Jos tarvitset tietoa esteettömyydestä tai apua kirkkoon saapumiseen, ota yhteyttä suntioon, p. 050 47 57 272.
Information på svenska
Historiaa
1400- ja 1500-lukujen taitteessa valmistunut keskiaikainen, pyhälle Laurentiukselle omistettu harmaakivikirkko upeine kattomaalauksineen on juhlava paikka moneen tapahtumaan, kuten konsertteihin ja vihkitilaisuuksiin. Kirkossa on kahdet urut ja flyygeli. Tilaan mahtuu istumaan noin 550 henkeä.
Lisätietoa konsertin järjestäjille
Löydät konsertit-sivulta
Kirkon opastus ja matkailu
Lohjan matkailupalvelukeskus: puh. 044 369 1309 email: tourist@lohja.fi
Lohjan Oppaat ry: Tarja Karlsson, puh. 040 732 7903
tarja.karlsson@dnainternet.net
Mobiiliopastusreitti Citynomadi
Turvallisuus
Turvallisuutenne takaamiseksi kirkossa on toiminnassa 24/7-videovalvonta sekä savunilmaisimet. Poikkeus- ja hätätilanteissa toimintaa johtaa kirkon suntio tai muu henkilökunnan jäsen. Noudata ehdottomasti määräyksiä ja ohjeita.
Hätätilanteessa:
PELASTA vaarassa olevat ihmiset
HÄLYTÄ soita 112
ILMOITA henkilökunnalle
SAMMUTA tarvittaessa lähimmällä alkusammuttimella
ANNA ensiapua tarvittaessa
OPASTA apu paikalle
Tulipalon sattuessa:
- Evakuoi tila
- Tee hälytys palopainikkeesta ja soita 112
- Rajoita paloa sulkemalla ikkunat ja ovet sekä sulje ilmastointi ILMASTOINNIN HÄTÄSEIS -painikkeesta
Sijainti kartalla
Tapahtumat
Kirkkokatu 1, 08100 Lohja
Pääsiäisyön messu
Tervetuloa pääsiäisyön juhlamessuun!Kirkkokatu 1, 08100 Lohja
Pääsiäisen messu
Tervetuloa messuun ja sen jälkeen kirkkokahville.Kirkkokatu 1, 08100 Lohja
Påskdagens högmässa och kyrkkaffe
Välkommen på påskdagens högmässa och kyrkkaffe. Söndagens tema är "Kristus är uppstånden"Kirkkokatu 1, 08100 Lohja
Toisen pääsiäispäivän messu
Tervetuloa 2.pääsiäispäivän messuunKirkkokatu 1, 08100 Lohja
Sanan ja rukouksen ilta
EhtoollinenKirkkokatu 1, 08100 Lohja
Collegiumin ja Helsingin filharmonisen kuoron konsertti
Collegium Musicumin ja Helsingin Filharmonisen kuoron suuryhteistyö. Ohjelmassa Giacomo Puccinin Missa di GloriaKirkkokatu 1, 08100 Lohja
Messu
Sunnuntain aiheena on "Ylösnousseen todistajia". Päivän evankeliumi kertoo epäilevästä Tuomaasta. Tervetuloa!Kirkkokatu 1, 08100 Lohja