Lohjan seurakunnan historiaa
Lohjan seurakuntapitäjän syntyjuuret ulottuvat 1200-luvulle. Uuden kirkkopitäjän piti olla niin suuri, että se pystyi rakentamaan kirkon ja pappilan sekä palkkaamaan papin. Seurakunnan perustaminen vaati paikallisten asukkaiden lisäksi piispan ja maallisen esivallan tuen. Keskiajan lopulla Suomessa oli sata seurakuntaa. Lohjan emäseurakunta kuului alueeseen, jossa seurakuntaverkosto oli tiheintä.
Kaikki Läntisen Uudenmaan suomenkielisten alueiden nykyiset hallintoyksiköt ovat historian eri vaiheissa eronneet keskiaikaisesta Lohjan seurakuntapitäjästä: Siuntion pohjoisosa, Vihti, Karkkila, Karjalohja, Sammatti, Nummi ja Pusula. Paikallisen hallinnon tärkein yksikkö oli vuoteen 1865 saakka seurakunta.
Karjalohjan, Nummen, Pusulan ja Sammatin seurakunnat liitettiin Lohjan seurakuntaan 1.1.2013, kun Kirkkohallitus päätti laajentuvan seurakunnan myötä lakkauttaa kyseiset seurakunnat ja seurakuntayhtymän, jonka Lohjan seurakunta muodosti Sammatin seurakunnan kanssa vuosina 2009–2012.
Lohjan kirkon suntio sulkemassa kirkon ovea. Kuva: Museovirasto
Lohjan kirkon suntio lämmittämässä kirkkosalia. Kuva: Museovirasto
Lohjan seurakunta 700 vuotta - Isä Invalduksen vaellusreitti Citynomadissa
Lohja sijaitsee kahden keskiaikaisen valtaväylän välissä. Eteläisimmän osan lävitse kulkee Suuren Rantatien pohjoisin linjaus, ja jonkin matkan päässä pohjoisimmista alueista kulkee niin sanottu Hämeen Härkätie. Lohjan Kyrkstadissa Rantatieltä erosi jo keskiajalla vanha ratsupolku, jota pitkin on kuljettu Raaseporin ja Hämeenlinnan väliä. Sotilaiden lisäksi noita reittejä on keskiajalla kulkenut kauppiaita ja varmasti myös pyhiinvaeltajia, ainakin paikallista väkeä Lohjan Pyhän Laurin kirkkoon suorittamaan hyvitysrukouksia tai osallistumaan messuun.
Lohjan seurakunta on muotoutunut 1200-luvun kuluessa. Ensimmäinen maininta seurakunnan olemassaolosta on asiakirja, joka kertoo, että Lohjalla toimii pappi nimeltä Ingvaldus. Tuo asiakirja on vuodelta 1323. Tuon vuosilukumerkinnän pohjalta on määritetty seurakunnan ikä.
Lohjan seurakunnan kirkkoherrat vuodesta 1323 lähtien
Kirkkoherra eli pastor corporis et animae oli pitäjäläistensa paimen sekä hengellisissä että maallisissa asioissa. Hänelle kuului kirkon arvovalta ja hänellä oli näkyvä sija pitäjän hallinnossa. Kirkkoherra oli siten suurin auktoriteetti, merkittävämpi kuin nimismies. Monet Lohjan kirkkoherroista olivat jo Lohjalle tullessaan melko ansioituneita kirkonmiehiä, sillä Lohja oli ensimmäisen luokan kirkkoherraseurakunta ja ennen kaikkea palkkaeduiltaan erittäin hyvä.
Katolinen aika
|
Ingvaldus |
1323 |
|
Peder |
1382 |
|
Olaff |
1405 |
|
Herman Jacobi |
1430 |
|
Jacobus Petri Rödh |
1432–1433 |
|
Matthias Laurentii |
1447–1451 |
|
Jönes Suupalt |
1456 |
|
Arvidus Jacobi |
1485 |
|
Petrus Benedicti |
1488–1493 |
Kuva: Museovirasto
Luterilainen aika
|
Anders |
1538 |
|
Thomas Gregorii |
1549–1559 |
|
Jöns Martini |
1562–1564 |
|
Petrus Nikolai Härkä |
1565–1579 |
|
Thomas Olai |
1579–1594 |
|
Thomas Simonis |
1596–1616 |
|
Isaacus Petri Melartopaeus |
1617–1624 |
|
Klas |
1624 |
|
Matthias Laurentii |
1624–1636 |
|
Sveno Torchilli |
1638–1670 |
|
Johannes Svenonis Forsenius |
1670–1675 |
|
Gabriel Laurentii Tammelinus |
1677–1695 |
|
Johannes Forsenius |
1695–1705 |
|
Abraham Daniels Juslenius |
1705–1713 |
|
Johan Sennenberg |
1716–1719 |
|
Gregorius Arctopolitanus |
1720–1745 |
|
Abraham Roering |
1745–1759 |
|
Thomas Pacchalenius |
1761–1784 |
|
Anders Collin |
1785–1814 |
|
Alexander Lauraeus |
1815–1832 |
|
Carl Henrik Forsman |
1834–1839 |
|
Carl Gustaf von Pfaler |
1842–1856 |
|
Gustaf Fredrik Helsingius |
1859–1886 |
|
Anders Adrian Candolin |
1888–1901 |
|
Adolf Alarik Neovius |
1902–1913 |
|
Emil Alarik Candolin |
1913–1933 |
|
Einar Fredrik Napoleon Candolin |
1935–1950 |
|
Akseli Kajanti |
1950–1958 |
|
Kari Porra |
1958–1975 |
|
Vilho Haveri |
1976–1983 |
|
Kaiku Mäenpää |
1983–2011 |
|
Juhani Korte |
2012– |
Lohjan seurakunnan logo
Seurakunnan logon on suunnitellut Tapio Soivio vuonna 1985. Tätä ennen seurakunnalla ei ollut logoa.
