Iso-Pappila
Rovastinkatu 1 , 08100 Lohja

Yleistä
Pappilan nykyinen hirsirakenteinen päärakennus valmistui arkkitehti August Bomanin suunnitelman mukaan 1860. Sisätiloiltaan rakennusta muutettiin jonkin verran 1930-luvun alussa tehdyissä korjauksissa.
Ulkoasu on alkuperäinen lukuun ottamatta länsipäätyyn 1911 lisättyä tiilirakenteista arkistosiipeä, joka on ensimmäinen varsinainen pappila-arkisto.
Vanha pappila on toiminut vuodesta 1978 Lohjan museon toimisto- ja näyttelytiloina.
Pappilan miespihan länsisivulla on 1780 rakennettu pitäjänapulaisen tupa ja siihen liittyvä aitta ja vajarakennus, itäsivulla tilanhoitajan asunto-leivintupa-muonamiesasunto-vajarakennus 1800-luvun alkupuolelta.
Karjapihan ympärillä ovat 1800-luvun loppupuolen puurakenteinen karjakon mökki ja 1937 rakennetut betoni-sementtitiilirakenteinen navetta sekä puurakenteinen maatalousvälinevaja.
Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi erillinen 1937 rakennettu tiilinen viljamakasiini. Alueelle on siirretty Lohjan pedagogiorakennus. Lisätietoa Lohjan Pyhän Laurin kirkkoympäristöstä Museoviraston sivuilta.
Pappilan kirkkoherrat ennen museokäyttöä
Alexander Lauréus | 1815-1832 |
Carl Henrik Forsman | 1834-1839 |
Carl Gustaf von Pfaler | 1842-1856 |
Gustaf Fredrik Helsingius | 1859-1886 |
Anders Adrian Candolin | 1888-1901 |
Adolf Alarik Neovius | 1902-1913 |
Emil Alarik Candolin | 1913-1933 |
Einar Fredrik Napoleon Candolin | 1935-1950 |
Aksel Alfons Kajanti (ent. Kajander) | 1950-1958 |
Kari Porra (ent. Vilenius) | 1958-1975 |



